Vaikka laitteiden toimintaan ja käyttöön liittyvät vaara- ja vahinkotilanteet ovat viime vuosina yleistyneet sosiaali- ja terveydenhuollossa, yhä yli puolet virheistä tapahtuu lääkehoidossa.
Vaaran paikkoja on useita.
– Lääkitys on pitkä prosessi, joka alkaa lääkkeen valmistuksesta ja jatkuu siihen asti kun potilas ottaa lääkkeen, SuPer-liiton lääkehoidon asiantuntija Elina Ottela kertoo.
Hoitotyössä tavallisimpia virheitä on lääkepurkkien sekoittuminen tai lääkkeen annosteleminen väärin. Myös saman lääkkeen eri vahvuudet voivat mennä sekaisin.
– Lääkkeet saattavat olla niin sanotusti näköisnimisiä eli erehdyttävästi samannäköisissä purkeissa tai pulloissa.
Lähihoitaja2019-tapahtumassa puhunut Ottela vinkkaa, että erehtymisen vaaraa voi ehkäistä esimerkiksi sijoittamalla helposti sekoittuvat lääkkeet eri hyllyille. Vaaratilanteiden välttämiseksi niin ikään lääkereseptien tulee olla ajan tasalla, annosteluohjeiden selkeitä ja välineiden sellaisia, ettei ylisuuria annoksia ole helppo toteuttaa.
Moni lääketurvallisuutta edistävä asia on helpommin sanottu kuin tehty. Ajantasaista, sähköistä lääkelistaa on yritetty saada sosiaali- ja terveydenhuollon Kanta-palveluun jo vuosikymmenen, eikä näyttäisi siltä, että se aivan lähivuosina toteutuisi.
Luotettavaa tietoa lähihoitajan työn tueksi
Lähihoitajan koulutukseen sisältyvät lääkehoidon opinnot antavat pätevyyden lääkehoidon tehtäviin ja toteuttamiseen. Ilman lääkehoidon koulutusta lääketyöhön ei voi osallistua. Näin linjaa myös Valvira.
Lääkehoitoa tekevä lähihoitaja voi vaikuttaa potilasturvallisuuteen monin tavoin. Hyvä muistisääntö on Maailman terveysjärjestö WHO:n viiden oikean lista: on varmistettava, että annetaan oikea annos, oikeaa ainetta, oikeaan aikaan, oikeaa antoreittiä ja oikealle potilaalle.
Elina Ottela muistuttaa, että tiedot on tarkistettava turvallisista ja luotettavista lähteistä. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean verkkosivuilla julkaistiin elokuussa listaus hoitajien keskeisistä lääketiedon lähteistä ja työkaluista, hän vinkkaa.
Jos sähköisiä välineitä ei ole käytettävissä, lääkkeiden mukana tulevissa pakkausselosteissa on ajantasaista ja luotettavaa tietoa.
– Älä hae tietoa Googlesta äläkä kysy kollegalta. Ne eivät ole luotettavia lähteitä.
Lähihoitaja toteuttaa lääkehoitoa lääkärin ohjeen mukaan. Hänen vastuullaan on kertoa hoitavalle lääkärille esimerkiksi lääkkeiden haittavaikutuksista tai jos ne eivät vaikuta toivotulla tavalla.
Lääkehoidossa tapahtuneet virheet kirjataan potilasasiakirjoihin sekä noudattaen työyksikön sisäistä vaaratapahtumisen ilmoitusmenettelyä, joista yleisin on HaiPro-järjestelmä. Järjestelmän kautta ilmoituksen voi tehdä myös nimettömästi.
Kymmenkunta vuotta käytössä olleeseen HaiPro-järjestelmään on tehty jo lähes kaksi miljoonaa ilmoitusta tapahtumista, joissa potilas- tai työturvallisuus on vaarantunut sosiaali- ja terveydenhuollossa.
– Suurin osa ilmoituksista on tullut terveydenhuollosta. Sosiaalipuolella on vielä kehitettävää, Ottela sanoo.
SuPer suosittaa, että kaikki lähihoitajat suorittavat lääkehoidon tentit hyväksytysti ja ylläpitävät omaa ammattitaitoaan. Liiton verkkosivuilla on lääkelaskuista videosarja, jonka avulla voi kerrata perusteita, mittayksiköitä ja prosenttilaskua.
Lue lisää: 9 vinkkiä miten lähihoitaja voi edistää turvallisen lääkehoidon toteutumista hoivayksikössä
