Lähihoitaja on lääkehoidon asiantuntija varhaiskasvatuksessa

Varhaiskasvatuksessa on vaihtelevat käytännöt siitä, miten lääkehoidon osaaminen varmistetaan. Lääkehoitoa toteuttava kasvattaja voi vaatia tarvittavaa lisäkoulutusta.

Mari Räsänen annostelee lääkettä.

Lähihoitaja Mari Räsänen toteuttaa työssään vaativaa lääkehoitoa erityislasten varhaiskasvatusryhmässä. Hän on pyytänyt, että työntekijät pääsisivät säännöllisesti lääkehoidon koulutukseen. Kuva: Jesse Karjalainen

Teksti Minna Lyhty

Lähihoitaja, kommunikaation ja viittomakielen ohjaaja Mari Räsänen työskentelee Siilinjärvellä päiväkoti Pilvilinnassa erityislasten ryhmässä. Ryhmään sijoitetaan lapsia, joilla on erilaisia diagnooseja kuten kehitysvamma, puheenviivästymä, autismin kirjoa tai adhd. Jotkut lapset tarvitsevat säännöllistä lääkehoitoa.

– On ollut adhd-lääkkeitä, epilepsialääkkeitä, astmalääkkeitä, voimakkaita kipulääkkeitä ja antibioottikuureja. Lääkkeet ovat suun kautta otettavia, inhaloitavia ja ravintoletkun kautta annettavia.

Aiemmin vanhuspuolella työskennellyt Räsänen oli tottunut säännölliseen lääkehoidon koulutukseen ja osaamisen testaamiseen. Kun hän aloitti työn varhaiskasvatuksessa, hän hämmentyi siitä, ettei lääkehoidon osaamista päivitetty. Hän alkoi tänä syksynä yhdessä luottamusmiehen kanssa vaatia päiväkoti Pilvilinnaan lääkehoidon koulutusta ja tenttiä.

– Sanoin, etten voi ottaa vastuuta lasten lääkehoidosta ilman osaamisen päivittämistä. Päätin, etten voi jatkaa työssäni, ellei minulla ole voimassa olevia lääkelupia.

Kirjavat käytännöt osaamisen päivittämisessä

SuPerin asiantuntija Johanna Pérez ei ylläty Päiväkoti Pilvilinnan tilanteesta. Hän kertoo, ettei varhaiskasvatuksessa ole yhtenäistä lääkehoidon koulutusta.

– Kasvattajien lääkehoidon osaamisen ylläpitämisessä on kirjavat käytännöt. Joissakin päiväkodeissa lähihoitajat tekevät säännöllisesti lääkehoidon tentit, mutta kaikkialla ei ole näin. Osaamisen päivittäminen riippuu siitä, pitääkö työnantaja sitä tärkeänä asiana.

Varhaiskasvatuksen johtajat ovat vastuussa työntekijöiden lääkehoidon perehdyttämisestä, koulutuksesta ja osaamisen varmistamisesta.  Jos työntekijöillä ei ole riittävää osaamista, työnantajan täytyy järjestää lisäkoulutusta ja varmistaa osaaminen ennen kuin lapsi aloittaa varhaiskasvatuksen. Sosiaali- ja terveysministeriön suosituksen mukaan lääkehoidon toteuttamisesta varhaiskasvatuksessa vastaa terveydenhuollon ammattihenkilö kuten lähihoitaja.

Mainos

– Vaikka on saanut lähihoitajan koulutuksen, lääkehoito vaatii säännöllistä kertausta. On tärkeää tunnistaa omat osaamisen rajat. Kun ryhmään tulee lapsi, jolla on jokin lääkehoitoa vaativa diagnoosi, tulee pyytää esimieheltä täydennyskoulutusta.

Varhaiskasvatuksen opettaja tai sosionomi saa toteuttaa lapselle luonnollista tietä, esimerkiksi suun kautta, annettavaa lääkehoitoa, mutta se vaatii hänen suostumuksensa. Hänet pitää perehdyttää ja järjestää lisäkoulutusta. Vaativamman lääkehoidon toteuttamiseen, esimerkiksi insuliinin pistämiseen, tarvitaan lisäksi osaamisen varmistaminen näytöllä ja lääkehoitolupa.

– On huolestuttavaa, että varhaiskasvatuksessa on nykyisin ryhmiä, joissa ei ole yhtään lähihoitajaa. Jos tällaisessa ryhmässä aloittaa esimerkiksi diabeetikkolapsi, kenelläkään ei ole velvollisuutta huolehtia hänen lääkehoidostaan, Johanna Pérez kertoo.

Lääkehoito vaikuttaa lapsen hyvinvointiin

Kaikilla lapsilla on oikeus varhaiskasvatukseen, eikä lääkehoidon toteuttaminen voi olla este osallistumiselle. Varhaiskasvatuksen johdolla on velvollisuus huolehtia siitä, että työvuorossa on lääkehoidon toteutuksesta vastaava kasvattaja. Jokaisessa kunnassa pitää olla varhaiskasvatuksen lääkehoitosuunnitelma, jota noudetaan kunnallisissa ja yksityisissä päiväkodeissa. Lisäksi päiväkodissa pitää olla toimipaikkakohtainen lääkehoitosuunnitelma.

– Siitä täytyy käydä ilmi, miten lääkehoito järjestetään, ketkä osallistuvat koulutuksiin ja kuka vastaa kokonaisuudesta. Lapselle tehdään myös henkilökohtainen lääkehoitosuunnitelma, joka on osa varhaiskasvatussuunnitelmaa. Lääkehoitosuunnitelmassa on määritelty lääkehoidon käytännöt sekä toteutuksesta vastaava kasvattaja ja hänen sijaisensa, Johanna Pérez kertoo.

Hän korostaa sitä, että toimivalla ja tarpeenmukaisella lääkehoidolla on merkittävä vaikutus lapsen terveyteen ja hyvinvointiin. Terveys on perusta, jonka päälle pedagogiikka rakennetaan. Hyvinvoiva lapsi kykenee oppimaan uutta.

– Kaikilla kasvattajilla ei ole samaa osaamista kuin lähihoitajilla. Oma terveydenhuollon osaaminen kannattaa tuoda työyhteisössä esiin, Pérez kannustaa.

Siilinjärveläiselle Mari Räsäselle kävi hyvin, ja hän pystyi jatkamaan turvallisin mielin työssään. Hänen pyyntönsä saada lääkehoidon osaamiseen täydennyskoulutusta kuultiin. Koko Siilinjärven kunnan varhaiskasvatuksen lääkehoidosta vastaavat työntekijät pääsevät koulutukseen ja tentit tulevat säännöllisiksi. Lääkehoidosta vastaavat lähihoitajat saavat myös lääkehoidosta korvauksen.

–  Kannustan myös muiden kuntien varhaiskasvatuksen lähihoitajia vaatimaan säännöllisiä lääkehoidon koulutuksia. Varhaiskasvatuksessa on yhä enemmän lapsia, jotka tarvitsevat lääkkeitä. Ryhmässä pitää olla vähintään kaksi lääkehoidon osaajaa. Toinen voi tuurata silloin, kun toinen on poissa.

Lue myös:

Hoitajat kaipaavat enemmän syventävää tietoa lääkelupakoulutuksiin

Lääkehoito vaatii lähihoitajalta jatkuvaa oppimista

Lääkehoito sujuu varmemmin, kun vanhustenhoitaja luottaa omaan osaamiseensa

Sinua voisi kiinnostaa myös

Lähihoitaja Anja Kinnarinen huolehtii, että hoitotarvike löytää perille asiakkaan kotiin

Kouluyhteisöohjaaja Mika Önkki: ”On tärkeä osata erottaa, milloin kyse on tavallisista teini-iän kuohuista ja milloin vakavammasta ongelmasta”

”Työpäivä voi alkaa avantouinnilla asukkaan kanssa” – Virikeohjaaja Kirsi Sauvala järjestää ohjelmaa palvelutalon asukkaiden arkeen