Mapa-kouluttaja Arttu Laine: Kykenevin johtaa tilannetta haastavissa tilanteissa

Mapa-kouluttaja Arttu Laine painottaa sitä, että haastavissa potilastilanteissa jonkun pitää ottaa vetovastuu. Se luo tilanteeseen johdonmukaisuutta.

Arttu Laine poseeraa.

Mapa-kouluttaja, lähihoitaja Arttu Laine neuvoo, että aggressiiviselle potilaalle ei kannata sanoa, että rauhoitu. Se voi jopa suututtaa. Voi pyytää puhumaan hiljempaa, jotta asiasta keskustelu onnistuu. Kuva: Anna Autio

Teksti Minna Lyhty

Onko väkivalta lisääntynyt hoitotyössä?

Oman tuntumani mukaan on lisääntynyt, mutta tästä minulla ei ole tutkimustietoa. Potilaat oireilevat voimakkaammin ja itsetuhoisuutta on enemmän kuin urani alussa viisitoista vuotta sitten. Minua on tönitty, lyöty, potkittu, raavittu ja uhattu tappaa. Tämä ei ole päivittäistä, mutta sitä tapahtuu toisinaan. Pyrin ennakoimaan riskit, mutta silti tulee yllättäviä tilanteita.

Mistä potilaan aggressiivinen käyttäytyminen kumpuaa?

Mielenterveyshäiriöt, päihtymystila, muistisairaus tai kehitysvamma voivat altistaa väkivaltaiselle käyttäytymiselle. Psykopaatit käyttävät väkivaltaa saadakseen tahtonsa läpi. Psykiatrisessa pakkohoidossa itsemääräämisoikeuden osittainen menetys voi nostaa tunteet pintaan. Myös aiemmat huonot kokemukset hoidosta tai traumat voivat lisätä kielteistä suhtautumista hoitajiin. Maahanmuuttajataustaisten potilaiden kanssa ongelmaksi voi muodostua kielimuuri. Kun ihminen ei tule ymmärretyksi, se voi suututtaa. Aggressiivisuus voi johtua myös siitä, että jokin tarve on jäänyt tyydyttämättä. Esimerkiksi nälkäinen potilas tulee helposti vihaiseksi.

Miten voi varautua haastaviin tilanteisiin?

On tärkeää tutustua potilastietoihin. Yhdessä voidaan ennakoida, miten potilas saattaa käyttäytyä. Pitää miettiä, tarvitaanko lisälääkettä vai jopa ylimääräisiä hoitajia työvuoroon. Me hoitajat olemme harvoin syitä potilaan aggressiiviseen käyttäytymiseen, mutta väärällä tavalla reagoimalla muutumme osaksi ongelmaa. Siksi on tärkeää miettiä omaa toimintaa ja hankkia koulutusta siitä, miten estää haastavien tilanteiden kärjistyminen.

Mainos

Mikä on mapa-koulutus?

Se on Englannissa kehitetty koulutusmalli, joka tarjoaa välineitä tilanteisiin, joissa potilas käyttäytyy aggressiivisesti. Koulutuksessa tehdään vuorovaikutusharjoituksia sekä käydään läpi kriisitilanteen etenemistä ja oikeita toimintatapoja eri vaiheissa. Kurssilla opetellaan myös irtautumista ja fyysistä rajoittamista. Peruskurssin jälkeen osaaminen pitää päivittää aina kahden vuoden välein. Tärkeää on se, että koko työyhteisö on koulutettu, jotta jokainen tietää, miten pitää toimia haastavassa tilanteessa.

Mitä pitää tehdä, jos huomaa potilaan tulevan aggressiiviseksi?

Mapassa opetellaan nelivaiheinen kriisin etenemismalli. Ensimmäisessä vaiheessa huomataan, että potilas on ahdistunut ja hänen käytöksensä muuttuu. Tällöin hoitajan tehtävänä on antaa aikaa ja kuunnella. Jos tästä ei ole apua, potilas alkaa menettää rationaalisuuttaan. Tässä kakkosvaiheessa hoitajan pitää olla rauhallinen, puhua selkeästi ja asettaa rajoja. Yhdellä hoitajalla pitää olla vetovastuu tilanteessa. Jos kaikki yrittävät jutella potilaalle, hän ei pysty ottamaan vastaan informaatiota. Potilaalle ei kannata sanoa, että rauhoitu. Se voi jopa suututtaa. Voi pyytää puhumaan hiljempaa, jotta asiasta keskustelu onnistuu. Jos potilas ei rauhoitu, hän siirtyy vaiheeseen kolme, joka tarkoittaa riskikäyttäytymistä. Hän saattaa heitellä tavaroita tai vahingoittaa itseään ja muita. Tässä vaiheessa tarvitaan fyysistä rajoittamista. Se on viimeinen keino, kun mikään muu auta. Sitä käytetään, jos potilas on väkivaltainen itseään, muita potilaita tai henkilökuntaa kohtaan.

Miten voi rajoittaa fyysisesti?

Rajoittaminen tehdään aina tiimissä. Tarkoituksena on estää haitallinen liike, esimerkiksi se, että potilas lyö hoitajaa. Kun potilas rauhoittuu, ote päästetään irti. Rajoittamisen aikana somaattisia varomerkkejä seurataan koko ajan. Vetovastuun ottaneella hoitajalla pitää olla koko ajan yhteys potilaaseen. Hän kertoo potilaalle, mitä tehdään ja miksi.

Mitä pitää tehdä rajoittamistilanteen jälkeen?

Tilanne käydään potilaan kanssa jälkikäteen läpi. Tämä on kriisin etenemismallin neljäs kohta. Myös työntekijät pohtivat keskenään, miten tilanne meni ja voidaanko jatkossa toimia paremmin. Tässä vaiheessa on tärkeää palauttaa potilaan ja hoitajan välinen luottamus ja yhteistyö. Käytös ei välttämättä etene suoraan tämän mallin mukaan. Fyysinen aggressiivisuus voi alkaa myös yllättäen.

Arttu Laine

  • Mapa-kouluttaja (MAPA eli Management of Actual or Potential Aggression)
  • Mielenterveys- ja päihdetyöhön suuntautunut lähihoitaja
  • Työskennellyt vuodesta 2008 lähtien Auroran sairaalassa, joka on Helsingin kaupungin psykiatrinen sairaala

Lue myös:

Miten kohdata aggressiivinen ihminen?

Väkivalta ja sen uhka lähihoitajien työssä yleistyy – mitä asialle pitäisi tehdä, työturvallisuuden asiantuntija Johanna Pulkkinen?

Kirjaatko väkivaltatilanteet ylös? Työsuojelupäällikkö Johanna Pulkkinen: ”Hoitotyössä väkivaltaan turtuminen lisää väkivaltaa.”

HaiPro-ilmoitus on hoitajan työväline

Sinua voisi kiinnostaa myös

Kouluyhteisöohjaaja Mika Önkki: ”On tärkeä osata erottaa, milloin kyse on tavallisista teini-iän kuohuista ja milloin vakavammasta ongelmasta”

”Työpäivä voi alkaa avantouinnilla asukkaan kanssa” – Virikeohjaaja Kirsi Sauvala järjestää ohjelmaa palvelutalon asukkaiden arkeen

Lähihoitaja toteuttaa lääkehoitoa koulussa