Hoivakoti Villa Kivessä luontoelämykset nivoutuvat arkeen – Näin green care -toiminta aloitetaan hallitusti

Hoivakoti Villa Kivessä luonto on läsnä lähes kaikessa toiminnassa. Hoitaja Sanna Mankisen mielestä luontokokemukset tuovat työhön vaihtelevuutta ja rauhaa.

Green Care hoivakoti

Sanna Mankinen on huomannut eläinten aktivoivan Villa Kiven asukkaissa paljon muistoja. Kuva: Laura Vesa

Teksti Mari Vehmanen

Kesä on kukkeimmillaan. Järvenpääläisen Villa Kivi -hoivakodin asukkaat ovat kokoontuneet pihalle nauttimaan radiosta kaikuvista tangon sävelistä ja auringosta.

Moni on hakeutunut istuskelemaan kani- ja kanahäkkien viereen seurailemaan eläinten puuhia. Erityisesti kuusi untuvaista tipua nostavat hymyn huulille.

− Tulkaa tänne, Tuula-rouva houkuttelee.

Pentti Turunen saa syliinsä siliteltäväksi Bella-pupun.

− Sehän on kani. Pikkuinen, pikkuinen, hän sanoo.

Vuonna 2015 avatussa Villa Kivessä luontoperustaisuus eli green care on ollut alusta lähtien osa muistisairaiden asukkaiden päivittäistä hoivaa. Yksikön johtaja Aulikki Rouichi kertoo, että luontotoimintoja on lisätty ja kehitetty vähitellen. Viime vuonna Villa Kivi sai LuontoVoimaa-sertifikaatin.

− Nyt kuuden vuoden jälkeen voi sanoa, että ajattelutapa on tosiaan juurtunut aidosti osaksi kaikkea tekemistä. Kyse ei ole ainoastaan eläinten ja kasvimaan hoitamisesta. Olemme oppineet, miten luonnosta voi ammentaa puheenaiheita, muistoja ja aistielämyksiä hyvin monenlaisissa tilanteissa, Aulikki Rouichi sanoo.

Kanit, undulaatit ja rakkauspapukaijat asuvat hoivakodissa ympäri vuoden, ja kesäkanojen saapuminen on jo jokavuotinen perinne. Pihan toisessa kulmauksessa kasvavat yrtit, salaatit, hedelmäpuut ja marjapensaat.

Talviaikaan luonto tulee lähelle muun muassa askarteluhetkien materiaaleissa. Uusin toimintamuoto on aistihuone, jossa asukkaalle on mahdollista räätälöidä virtuaalinen luontokokemus hänen oman elämänhistoriansa pohjalta.

− Espanjaa ikänsä rakastaneelle henkilölle voidaan näyttää valkokankaalta välimerellisiä maisemia, soittaa lattarimusiikkia, antaa käteen drinkki ja laittaa jalat lämpimään kylpyyn. Joku toinen taas pääsee muistoihinsa Lapin luontoa katsellen ja tunturin ääniä kuunnellen, Aulikki Rouichi kuvailee.

Rytmiä päivään

Lähihoitaja Sanna Mankinen on työskennellyt Villa Kivessä sen perustamisesta lähtien. Hänestä luontoperustaisen työtavan omaksuminen on tuntunut motivoivalta.

− Lapsuudenperheessä meillä oli hevosia ja muita kotieläimiä, ja kesät vietettiin maalla mummolassa. Vaikka omassa elämässä eläimet ja luonto ovat tuttuja asioita, ammatillisena käsitteenä green care oli vieras ennen tänne tulemista.

Sanna Mankisen mukaan aluksi itselle piti muistutella, että asukkaita voi aktiivisesti innostaa tekemään huomioita ympäristöstä ja vuodenajoista. Nyt tästä on tullut jo rutiinia.

− Aamulla asukkaan huoneeseen mennessäni avaan ihan ensimmäiseksi verhot. Sitten jutellaan hetki säästä tai vaikka vain katsellaan yhdessä puita. Aamupalan jälkeen on hyvä hetki ehdottaa ulkoilua, ja iltapäivällä voidaan vaikka hoitaa eläimiä. Luontotuokiot rytmittävät koko päivää.

Sanna Mankinen sanoo, ettei ole kokenut luontoperustaista työotetta ylimääräiseksi velvoitteeksi aikataulutetussa ja ajoittain kiireisessäkin työssä. Päinvastoin se helpottaa ja rauhoittaa hoivatilanteita.

− Jos asukkaalla on levottomuutta, undulaattien seurailu tai vaikka kukkien katseleminen saa mielen tyyntymään lähes poikkeuksetta. Asiakkaiden reaktioiden näkeminen on itsellekin palkitsevaa.

Luonnon seuraaminen luo niin ikään yhteisöllisyyttä. Eläimissä ja kasveissa asukkailla riittää yhteistä juteltavaa ja tekemistä.

Myös oma työhyvinvointi on Sanna Mankisen mielestä lisääntynyt.

− Onhan se yksinkertaisesti kiva hengähdystauko työpäivään, että välillä voi käydä ruokkimassa kanit ja nollata samalla ajatukset. Lisäksi runsas ulkoileminen piristää omaakin oloa, hän sanoo.

Pienet teot ratkaisevat

Aulikki Rouichi korostaa, ettei Villa Kivi edellytä työntekijöiltään erityistä luonto- tai erähenkisyyttä. Green care -toimintatapaa on lupa toteuttaa omista lähtökohdista.

− Eivät kaikki työntekijät tai asukkaat esimerkiksi rakasta eläimiä yli kaiken, eikä tarvitsekaan. Henkilökunnan omat ideat ovat erittäin tervetulleita.

Rouichin mielestä luontoperustaisuutta olisi mahdollista ottaa pieni pala kerrallaan mukaan kaikenlaiseen hoivatyöhön. Tarvitaan vain tahtoa ja hieman mielikuvitusta.

− Voi vaikka poimia villikukkia tienpientareelta töihin tullessa kimppujen sitomista varten tai tuoda syksyllä värikkäitä lehtiä asiakkaille hypisteltäviksi. Eikä ympärillä ole pakko olla maaseutua. Mekin toimimme kaupungissa varsin kompaktilla tontilla.

Nimenomaan muistisairaiden ihmisten kanssa työskentelemiseen luontoperustaisuus sopii Aulikki Rouichin mukaan erinomaisesti. Jokaisen elämään mahtuu luontoelämyksiä. Luonnon äänet, tuoksut, maut ja materiaalit nostavat mieleen kokemukset vuosikymmenienkin takaa.

Sanna Mankinen kertoo, että kanat ja kanit innostavat asukkaat muistelemaan lapsuuden omia lemmikkikissoja ja -koiria. Kypsiä viinimarjoja nähdessään moni alkaa heti poimia niitä pyörätuolista käsin.

− Usein reaktiot ovat koskettavia. Aistihuoneessa järvimaisemaa katsellessaan eräs herra esimerkiksi alkoi suunnitella vielä yhtä kalareissua, Aulikki Rouichi sanoo.

Villa Kivessä toiminnan periaatteeksi onkin otettu, että jokaisella on oikeus säilyttää oma luontosuhde läpi elämän.

Green care hallitusti alkuun

Tutkija Erja Rappe Ikäinstituutista sanoo, että aloite green care -toiminnasta esimerkiksi vanhustenhuollon yksikössä voi tulla nimenomaan henkilökunnalta. Hänen vinkkinsä aiheesta kiinnostuneille hoitajille ovat:

  • Älä jää yksin. Innosta työyhteisöä alusta lähtien mukaan.
  • Ole avoin. Vastarintaan tehoavat parhaiten tutkittu tieto ja hyvät esimerkit.
  • Aloita pienesti ja hallitusti. Ensimmäisen viljelmän voi perustaa vaikka isoon kukkaruukkuun. Akvaario ruokasalissa tarjoaa asiakkaille paljon seurattavaa.
  • Aina ei ole mahdollista lähteä ulos, mutta jo ikkunanäkymä, huonekasvi ja maisemakuvien katseleminen tuovat luonnon lähemmäksi.
  • Suunnittele esimerkiksi kasvien hoito mahdollisimman helpoksi. Käytä rikkaruohotonta multaa ja kestäviä lajikkeita.
  • Hyödyntäkää työyhteisössä kunkin omaa osaamista ja kiinnostuksenkohteita.
  • Lue lisää: Hoitokodin kasvit -opas on ladattavissa osoitteessa www.ikainstituutti.fi maksutta.

Käpylehmät vievät lapsuuteen

Muun muassa tällaisia asioita Villa Kivessä on tehty:

  • Kesällä on oikea hetki kerätä talteen materiaaleja talven varalle. Oksista on yhdessä askarreltu somisteita, jotka jäävät käytäville esille pysyvästi. Käpylehmiä on varmasti jokainen tehnyt lapsena.
  • Maut synnyttävät pysyviä muistoja. Oman kasvimaan tilliä ja persiljaa tai omien kanojen munia maistellessa on hyvä muistella herkkuhetkiä elämän varrelta.
  • Sisätiloissa pidettävien undulaatti- ja papukaijahäkkien alla on pyörät, minkä ansiosta ne on helppo siirtää pyörätuolin tai rollaattorin viereen.
  • Luontotoiminnot suunnitellaan etukäteen kalenteriin. Tietyt päivät on nimetty esimerkiksi eläinten sylittelemiseen ja paijaamiseen.
  • Katettuja terasseja voi hyödyntää lyhyisiin ulkoiluihin myös sateisella tai viileällä ilmalla.

Sinua voisi kiinnostaa myös

Tunturiklinikalla Levillä lähihoitaja ja lääkäri ovat tiivis työpari

Koko lapsuus soi – musiikkipäiväkodissa musiikki auttaa rytmittämään päivää ja luo yhteisöllisyyttä

Ensimmäinen Queen Silvia -palkinnon voittanut lähihoitaja Karoliina Tiura: ”Taide tuo hoitotyöhön läheisyyttä”