Ihmisen sukupuoli-identiteetti alkaa kehittyä varhain. Jo 2–4-vuotiaalla lapsella on tunne siitä, että he ovat tyttöjä, poikia tai jotain muuta. Kokemus sukupuolesta voi olla pysyvä tai se voi vaihdella ja muuttua eri elämäntilanteissa.
Kasvatuksella ei voi vaikuttaa lapsen kokemukseen sukupuolesta. Kasvattajilla on kuitenkin suuri vaikutus siihen, tuleeko lapsi kuulluksi, nähdyksi ja hyväksytyksi sellaisena kuin on – sukupuolestaan riippumatta.
Varhaiskasvatuksen ammattilaisten tehtävä on rohkaista lapsia pääsemään yli turhista rajoituksista. Tasa-arvoinen varhaiskasvatus -hankkeen projektipäällikkö Nea Alasaari, varhaiskasvatuksen opettaja Sara Åker-Harju ja lastenhoitaja Ted Ancker antoivat SuPer-lehdelle vinkkinsä monimuotoisempiin leikkeihin.
Leikkien ja leikkikaverien arpominen
Arpominen tekee eri leikeistä sosiaalisesti hyväksyttyjä kaikille ja kannustavat lapsia tekemään erilaisia valintoja myös vapaan leikin aikana. Myös leluja voi jakaa arpomalla.
Lelujen ja leikkien yhdistäminen
Päiväkodin tiloissa kannattaa kiinnittää huomiota siihen, että leikkejä voi täydentää ja tarvittaessa sekoittaa: leikkiautoja voi ruokkia tai nukuttaa päiväunille ja nuket lähteä huristelemaan pitkin junarataa.
Kirja- ja lauluinventaario
Tarkastelkaa, mitä kirjoja päiväkodissanne luetaan ja miten sukupuolet niissä esitetään. Lukekaa satuja vaihtamalla henkilöiden nimiä päittäin. Entä millaisia lauluja päiväkodissa lauletaan? Voisiko uuninpiippuun kohota vaihteeksi pieni nokityttö tai hepo juosta hiljaa ja kantaa pikku Pekkaa?
Roolileikit
Draamaleikkien keinoin voi lähteä purkamaan stereotyyppisiä käsityksiä siitä, miten naiset ja miehet liikkuvat, elehtivät tai puhuvat. Millaisia ninjahyppyjä prinsessa tekisi? Entä jos kuningas niiaisi ja puhuisi kimittävällä äänellä?
