Ninjapoikia ja prinsessatyttöjä? – Stereotyyppiset käsitykset sukupuolesta ohjaavat yhä varhaiskasvatusta

Perinteisiä sukupuolirooleja ylläpidetään usein rutiininomaisesti ja tiedostamatta.

Ajatukset siitä, millaisia tyttöjen ja poikien odotetaan ja oletetaan olevan, vaikuttavat siihen, miten heitä kasvatetaan. Kuva: Mostphotos

Teksti Saija Kivimäki

Yhdenvertaisuuden ja sukupuolten tasa-arvon edistäminen on kirjattu varhaiskasvatuslakiin ja muihin varhaiskasvatusta velvoittaviin asiakirjoihin. Silti vallalla on paljon väärää tietoa siitä, mitä tasa-arvolla oikeastaan tarkoitetaan, sanoo projektipäällikkö Nea Alasaari.

– Tietoa on yhä enemmän, mutta osaaminen ei välity kentälle taikaiskusta.

Tasa-arvoinen varhaiskasvatus -hankkeessa työskentelevä Alasaari on perehtynyt aiheeseen vuosia ja muun muassa kouluttanut varhaiskasvattajia. Liikkeelle lähdetään perusteista.

Mainos

– Sukupuolisensitiivisyys sekoitetaan usein sukupuolineutraaliuteen eli siihen, ettei sukupuoleen saisi kiinnittää mitään huomiota. Usein toistuva kysymys on, saako tyttöä enää kutsua tytöksi ja poikaa pojaksi, Alasaari kertoo, ja vastaa samaan hengenvetoon, että kyllä saa.

Ihan samalla tavalla kuin pyykkipoikaa saa edelleen kutsua pyykkipojaksi ja mehustinta mehumaijaksi.

Sukupuolisensitiivisyys ei tarkoita sitä, että lapsia kohdeltaisiin sukupuolettomana harmaana massana. Lasten välillä on eroja, ja on tärkeä ymmärtää, että eroja on muitakin kuin sukupuoli, Alasaari selittää.

Tähdellistä on myös se, millaisia odotuksia eri sukupuoliin liitetään.

– Jos sanotaan esimerkiksi, että ”kaikki tytöt rakastavat prinsessaleikkejä”, vahvistetaan stereotyyppistä ajattelua siitä, minkälaiset leikit ovat sallittuja tytöille. Onko pojilla silloin vaikeampi osallistua prinsessaleikkeihin tai kielletäänkö joiltain lapsista jotain käyttäytymismalleja?

– Tai kun sanotaan, että ”tytötkin saavat riehua”, vahvistetaan ajatusta, että kyseessä on erityisesti poikien juttu, joka on mahdollinen myös tytöille.

Lapsuudesta iskostuneilla malleilla on kauaskantoiset vaikutukset. Tutkimusten mukaan esimerkiksi yläkoulussa kiusaaminen liittyy lähes aina sukupuoleen.

Lapsuudessa opitut asenteet näkyvät myöhemmin esimerkiksi siinä, miten nais- ja miesvaltaisista aloista puhutaan ja miten niitä arvostetaan.

Lapsuudessa opitut asenteet näkyvät myöhemmin työelämässä esimerkiksi siinä, miten nais- ja miesvaltaisista aloista puhutaan ja miten niitä arvostetaan.

– Päiväkodeissa tehtävä työ on kaiken perusta. Jos lapsi oppii, ettei hän voi tehdä jotain sukupuolensa perusteella, sitä on vaikea lähteä myöhemmin purkamaan.

 

Kaikkia kunnioittavaa kohtaamista

Lapset ovat taitavia oppimaan ja omaksumaan erilaisia asenteita. He myös aistivat herkästi, mikä aikuisten mielestä on hyväksyttyä tai normaalia.

Sukupuolinormien vastaisesti käyttäytyvä lapsi voi herättää aikuisessa huvittuneisuutta, hämmennystä tai jopa pelkoa. Reaktiot voivat aiheuttaa lapselle tunteen siitä, ettei ole hyväksytty sellaisena kuin on, tai että lapsi tekee jotain väärin.

Kuinka varhaiskasvattajan tulisi toimia vanhempien kanssa, jotka eivät haluaisi lapsensa poikkeavan sukupuolinormeista?

– Aina voi vedota varhaiskasvatuslakiin. Päiväkodin työntekijän on laitonta kieltää poikaa leikkimästä nukella tai pukeutumaan hameeseen, vastaa Nea Alasaari.

– Hoivaleikkejä leikkivän pojan vanhemmille voi todeta vaikka, että parinkymmenen vuoden päästä pojasta on voinut tulla isä ja silloin on vain hyvä, että hänellä on kokemusta hoivaamisesta.

Lastenhoitaja Ted Ancker kertoo, että hänen kokemuksensa vanhempien suhtautumisesta ovat olleet voittopuoleisesti myönteisiä. Hänen työpaikallaan helsinkiläisessä päiväkoti Tonttulassa tasa-arvotyötä on tehty jo pidempään.

– Joskus lasten puheista pystyy aistimaan, että tietynlainen ajatus tai lause voi olla lähtöisin heidän kotoaan, ja pyrimme avoimesti puhumaan asiat auki niin lasten kuin heidän vanhempiensakin kanssa.

 

Jatkuvaa työtä

Tasa-arvoinen varhaiskasvatus -hankkeessa sukupuolitettujen tilanteiden jäljille on päästy esimerkiksi videoimalla päiväkodin arkea ja katsomalla, miten aikuiset toimivat päivittäin toistuvissa tilanteissa.

Videot ovat osoittaneet, että aikuiset kohtelevat lapsia epätasa-arvoisesti tiedostamattaan. Esimerkiksi pukeutumistilanteissa on huomattu, että poikia autetaan pukeutumaan herkemmin ja useammin kuin tyttöjä.

– Taustalla vaikuttaa sukupuolittunut käsitys siitä, että pojat ovat kärsimättömämpiä kuin tytöt, kun taas tyttöjen oletetaan selviytyvän itsenäisemmin. Tällaisten ajatusten valossa työntekijän toiminta näyttää järkevältä, hänhän vain pyrkii saamaan lapset pihalle mahdollisimman sujuvasti, Nea Alasaari kertoo.

Kun tilanteesta on tultu tietoiseksi, hankkeessa on mietitty tapoja toimia toisin, vähemmän sukupuolittuneesti. Esimerkiksi niin, että lapsia autetaan pukeutumaan jonottamisjärjestyksessä.

Päiväkoti Tonttulassa pukeutumistilanteiden porrastaminen on toiminut.

– Aikuinen pysyy yhdessä paikassa ja lapset tulevat hänen luokseen, jos tarvitsevat apua. Tilanne rauhoittuu ja luo tasa-arvoisen mahdollisuuden kaikille saada apua, varhaiskasvatuksen opettaja Sara Åker-Harju kertoo.

Åker-Harju katsoo, että tasa-arvon huomioiminen varhaiskasvatuksessa ei ole mikään irrallinen kehityskohde, vaan se linkittyy kaikkeen tekemiseen.

– Vaikka olen jo pidempään kehittänyt omaa toimintaani tasa-arvoisempaan suuntaa, huomaan välillä jääväni kiinni joistain stereotyyppisistä ajattelumalleista, Åker-Harju myöntää.

Tasa-arvon ylläpitäminen edellyttää
jatkuvaa omien ajatusten reflektointia.

Myös Ted Ancker on huomannut, että tasa-arvon ylläpitäminen edellyttää jatkuvaa omien ajatusten reflektointia.

– Lasten kanssa keskustellaan usein arkisista asioista, joissa aikuinen voi sortua stereotyyppiseen ajatteluun. Esimerkiksi pyykinpesusta puhuttaessa on parempi sanoa, että vanhempi hoitaa sen, kuin että äiti tai isä hoitaa sen.

Åker-Harju on huomannut, että varsinkin kiireessä tulee herkemmin toimineeksi ennakko-oletusten mukaan.

– En soimaa itseäni kiinnijäämisistä vaan otan niiden tiedostamisen itseni kehittämisen kannalta. Tasa-arvosta puhuttaessa ei koskaan tulla täysiin valmiiksi.

Lue myös: Sukupuolirooleilla leikkiminen opettaa lapsille tasa-arvoa

Sinua voisi kiinnostaa myös

Somevaikuttaja ja lastenhoitaja Jesse Heikkinen: ”En usko, että isyys on muuttanut minua dramaattisesti”

Pieksämäki satsaa sujuvaan kotiuttamiseen – Lähihoitaja Eila-Sinikka Niemeläinen liikuttaa kotihoidon asiakkaita

”Lähihoitajilta odotetaan liikaa säädyllisyyttä” – Vertaistukea hyödynnetään sosiaali- ja terveysalalla paljon, mutta lähihoitajan selviytymistä vaikeista elämäntilanteista ei aina osata arvostaa