Mieli ry:n strategiajohtaja Marjo Hannukkala: ”Jokaisen nuoren pitäisi saada kokea kuuluvansa ryhmään”

Nuorten mielenterveyden pulmat ovat lisääntyneet hälyttävästi. Mieli ry:n strategiajohtaja Marjo Hannukkalan mukaan matalan kynnyksen palveluja tarvitaan lisää. Hän kutsuu meistä jokaisen kulkemaan lähellä olevien nuorten rinnalla.

Mieli ry:n strategiajohtaja Marjo Hannukkalan mukaan on tärkeää, että nuori voi kertoa luottamuksellisesti omista asioistaan ja tunteistaan. Kiinnostus, läsnäolo ja empatia auttavat nuorta nousemaan ylös henkisistä kuopista. Kuva: Anna Autio

Teksti Minna Lyhty

Miten nuoret voivat nykyään?

Osa nuorista voi hyvin, mutta joillekin kasaantuu useampia mielenterveyden pulmia. Nuorten pahoinvoinnin lisääntyminen oli näkyvillä jo ennen koronapandemiaa, mutta eristyksissä oleminen lisäsi sitä entisestään. Puhutaan jopa siitä, onko nuorten pahoinvointi uusi pandemia. Tutkimusten mukaan alaikäisten psykiatriset diagnoosit ovat lisääntyneet lähes 20 prosenttia verrattuna pandemiaa edeltävään aikaan. Syömishäiriöitä on todettu 27 prosenttia enemmän. Masennus- ja ahdistusdiagnoosit ovat kasvaneet viidenneksellä.

Mitä uusin kouluterveyskysely kertoo tilanteesta?

Tänä syksynä julkaistun kouluterveyskyselyn tulokset ovat huolestuttavia. Joka kolmas 8–9-luokkalaisista tytöistä kertoo kärsivänsä ahdistuksesta. Siitä kärsitään nyt jopa enemmän kuin korona-aikana. Yksinäisyyden kokemus on säilynyt pandemian aikaisella tasolla, vaikka on palattu kouluun ja harrastuksiin. Joka viides 8–9-luokkalainen tyttö kokee itsensä jatkuvasti yksinäiseksi. Pojilla tilanne on vähän parempi: joka kymmenes kärsii yksinäisyydestä jatkuvasti. Tätä sukupuolten välistä eroa selittää todennäköisesti se, että pojat hengailevat yleensä isommassa porukassa. Myös koulukiusaamista kokee entistä useampi. Lukioikäisten tilanne ei näytä yhtään valoisammalta. Kouluterveyskyselyn mukaan lähes joka toinen on huolissaan mielialastaan.

Mistä nuorten pahoinvointi johtuu?

Nykyisin pitäisi osata jo hyvin nuorena suunnata omaa elämänpolkuaan. Monet kokevat koulunkäynnistä sekä opiskelupaikan valitsemisesta ja saamisesta paineita. Sosiaalinen media luo epätodellisia käsityksiä muiden menestyksestä ja ulkonäöstä. Myös globaali ympäristökriisi ahdistaa monia. Kun pandemian aikana oli pakko jäädä kotiin, se lisäsi yksinäisyyttä. Nuorille tämä oli erityisen raskasta. Siinä iässä tärkeä kehitystehtävä on irtaantua vanhemmista, luoda jopa elämänikäisiä ystävyyssuhteita ja harjoitella mielenterveystaitoja, kuten tunne- ja kaveritaitoja. Nämä taidot vahvistuvat yhteisöön kuulumisessa, vuorovaikutuksessa ja kohtaamisissa.

Mainos

Onko nuorille tarjolla riittävästi mielenterveyspalveluja?

Ruuhkaa on valtavasti. Nuorille pitäisi olla tarjolla helposti saavutettavaa varhaista tukea. Kohtaaminen koulukuraattorin kanssa tai muutama käynti lyhytterapiassa voivat olla merkityksellisiä askeleita eteenpäin. Ongelmana ovat pitkät jonot palvelujen piiriin ja luukulta toiselle pompottelu. Verkossa tarjottavat palvelut ovat suosittuja. 12–29-vuotiaille tarkoitettuun, mielen hyvinvointia tukevaan keskustelupalveluun Sekaisin Chatiin otti vuonna 2022 yhteyttä 160 000 nuorta. Kaikkiin yhteydenottoihin ei valitettavasti voitu vastata. Sekaisin gaming -yhteisöön kuuluu yli 25 000 nuorta. Siellä nuoret saavat vertaistukea ja voivat keskustella ammattilaisten kanssa. Tällaiset verkkopalvelut osoittavat, että keskustelutuen tarve on suurta nuorten parissa.

Millaiset asiat tukevat nuoren mielenterveyttä?

Mielenterveyttä suojaavat monet tekijät, kuten koulussa käyminen, harrastukset, turvalliset aikuiset ja kaverit. Riittävä uni ja monipuolinen ruoka vaikuttavat mielialaan. Tärkeää on myös oppia tunnistamaan ja sanoittamaan tunteitaan. Kun saa tunteille nimiä, silloin yleensä tunne helpottaa. Myös itselle tärkeiden asioiden tekeminen vahvistaa itsetuntoa ja antaa merkitystä elämään. Kun elämässä on riittävästi suojaavia tekijöitä, elämän vaikeista tilanteista selviytyy helpommin.

Miten aikuinen voi vahvistaa nuoren mielenterveyttä?

Nuoruus on aikaa, jolloin pitäisi saada kasvuun rauhaa, etsiä ja kokeilla ja epäonnistuakin. Jokainen nuori tarvitsee elämäänsä turvallisen aikuisen, joka pysähtyy kuuntelemaan. On tärkeää, että nuori voi kertoa luottamuksellisesti omista asioistaan ja tunteistaan, esimerkiksi pahasta olostaan, päihdekokeilustaan tai rakkaussuhteen päättymisestä. Kiinnostus, läsnäolo ja empatia auttavat nuorta nousemaan ylös tämänkaltaisista henkisistä kuopista. Syyllistämistä pitää välttää. Nuori harjoittelee haastavien tunteiden kohtaamista. Aikuisen tehtävänä on olla peilinä, joka osoittaa, että tästäkin voi selviytyä. Näin hän voi vahvistaa nuoren toimijuutta ja resilienssiä sekä auttaa tunnistamaan voimavaroja. Jokaisen nuoren pitäisi saada kokea kuuluvansa ryhmään ja olevansa tärkeä osa yhteisöä ja yhteiskuntaa.

Marjo Hannukkala

  • MIELI ry:n strategiajohtaja, lasten ja nuorten mielenterveyden puolestapuhuja, edistävän ja ennaltaehkäisevän työn kehittäjä.
  • Kasvatustieteiden lisensiaatti ja työnohjaaja.
  • Kirjoittanut yhdessä muiden asiantuntijoiden kanssa useita kasvatusalan oppikirjoja ja käsikirjoja.

Lue myös:

Yli kolme tuntia somea päivässä syö nuoren mielenterveyttä – digilaitteiden runsaalla käytöllä on yhteys ahdistukseen

Nuoret lähihoitajat puhuvat alan vaatimasta ammattitaidosta: ”Emme ole vain pyllynpesijöitä”

Kun yhteiskunta sulkeutui koronan takia, porilainen ystäväkahvila jatkoi toimintaansa, ja se oli monen nuoren pelastus

Sinua voisi kiinnostaa myös

Takuusäätiön asiantuntija Hanna Siltanen: ”Niukkuutta ei ratkaista aina pelkällä budjetoinnilla”

”Eniten väärin on jättää tekemättä” – Miksei hätään joutunutta pysähdytä auttamaan?

Mitä vape oikein on ja onko siitä syytä olla huolissaan?