Heikkeneekö muisti kaikilla ikääntyessä?
Yksilöiden välillä on paljon eroja. On aika yleistä, että muistitoiminnassa tapahtuu jonkin verran muutoksia. Esimerkiksi tiedonkäsittely hidastuu ja tilannetekijät, kuten huonosti nukuttu yö ja kivut, vaikuttavat muistin toimintaan enemmän kuin nuorempana. Normaaliin ikääntymiseen ei kuulu muistin merkittävä heikkeneminen, joka vaikuttaa arjessa selviytymiseen.
Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?
Sanoisin, että voi. Terveet elintavat ja vaskulaarisairauksien hyvä hoito ovat parhaat keinot ehkäistä muistisairauksia. Tästä on jo tutkimusnäyttöä ja uutta tutkimusta tehdään kiivaasti. Yksilötasolla ei voida kuitenkaan luvata, että kun teet näin, sinulle ei tule muistisairautta. Niiden syntyyn vaikuttavat monet tekijät. Sairastumisen todennäköisyyteen voi kuitenkin vaikuttaa.
Onko elintapojen parantamisella merkitystä, jos muistisairaus on jo todettu?
Liikunnan harrastaminen ja monipuolinen ravitsemus vaikuttavat terveydentilaan kokonaisvaltaisesti ja parantavat toimintakykyä. Tutkimusnäyttöä on vähemmän siitä, parantavatko hyvät elintavat muistisairaan kognitiivisia toimintoja ja hidastavatko ne sairauden etenemistä.
Onko ihmisillä jo riittävästi tietoa elintapojen vaikutuksesta kognitiivisiin toimintoihin?
Elän kuplassa, jossa kuvittelen kaikkien tietävän asiat, joista puhun päivittäin. Olen huomannut, että nämä asiat eivät ole kuitenkaan itsestäänselvyyksiä. Yllättävän usein käy ilmi, etteivät kaikki tiedä liikunnan, ravitsemuksen ja esimerkiksi verenpaineen vaikuttavan muistiin. Siksi näistä täytyy puhua edelleen. Toisaalta tieto yksinään ei auta mitään, vaan se pitäisi myös viedä arkeen. Siinä monet tarvitsevat tukea.
Mikä merkitys elintapaohjauksella on muistisairauksien ehkäisyssä?
Suomalaisessa Finger-tutkimuksessa havaittiin, että elintapaohjauksella saadaan toivottuja muutoksia aikaiseksi. Kaksi vuotta kestävä elintapaohjaus 60–79-vuotiaille sisälsi liikuntaharjoittelua, ruokavalioneuvontaa, kognitiivista harjoittelua ja sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöiden tehostettua seurantaa. Tutkimukseen osallistuja kävi fysioterapeutin ohjauksessa kuntosalilla ja harrasti itsenäisesti aerobista liikuntaa säännöllisesti. Hän kävi ravitsemusasiantuntijan kanssa läpi ruokavaliota. He pohtivat yhdessä, millaisia muutoksia siihen voisi tehdä. Kognitiivisia harjoituksia tehtiin aivoja stimuloivalla tietokoneohjelmalla pari kertaa viikossa. Osallistujan verenpainetta, kolesterolia ja sokeriarvoja seurattiin lääkärin valvonnassa. Tulokset olivat positiivisia. Elintapaohjaus tuki muistitoimintojen säilymistä. Samalla se paransi myös tutkittavien elämänlaatua ja toimintakykyä sekä ehkäisi myös muita kroonisia sairauksia kuin muistisairauksia. Finger-tutkimuksessa selvitetään myös tällaisen elintapaohjauksen pitkäaikaisvaikutuksia. Seurantakäynnit järjestettiin viiden, seitsemän ja yhdentoista vuoden jälkeen. Tuloksia analysoidaan parhaillaan.
Kuka voi antaa elintapaohjausta?
Tutkimuksessa kehitettiin toimintamalli, jonka avulla lääkärit, hoitajat ja muut ikääntyvien kanssa työskentelevät voisivat tunnistaa ihmiset, joilla on kohonnut riski muistisairauteen. Tämä malli on THL:n verkkosivuilla. Jotkut toteuttavat jo tällaista Finger-tyyppistä mallia omassa työssään. Erityisesti riskissä oleville ihmiselle pitäisi tarjota elintapaohjausta. Elintapaohjaus sopii monentyyppiseen työhön yhtenä osana. Se ei kuitenkaan mene vain oman työn ohessa, vaan sille pitää varata riittävästi aikaa.
Miten elintapojen muutos onnistuu?
Tärkeintä on löytää motivaatio tehdä muutoksia omaksi hyväksi. Elintapamuutosta ei voida antaa toiselle ihmiselle. Siihen voi vain kannustaa. Kun haluaa parantaa elintapojaan, täytyy ensiksi miettiä, mitkä ovat omat haasteet. Esimerkiksi puuttuuko lautaseltani kasviksia vai onko liikunta jäänyt vähälle? Kannattaa edetä pienin askelin, vaikkapa ottaa pullan sijasta välipalaksi omena. Kun yksi askel on otettu, voi miettiä, mikä olisi seuraava.
Tiia Ngandu
- Lääketieteen tohtori, dosentti, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuspäällikkö.
- Tutkii muistisairauksien epidemiologiaa, riskitekijöitä ja ennaltaehkäisyä. Tavoitteena on löytää ratkaisuja, joiden avulla yhä useampi voisi elää pidempään ilman muistisairauksia
Lue myös:
Onnellisuus auttaa muuttamaan elintapoja paremmiksi
Näön heikkenemistä ja arvaamatonta käytöstä – muistisairauden ensi oireet voivat yllättää
Kaikkea ei pidä muistaa – muisti suosii suuria tunteita ja suojelee traumoilta
