Mistä tunnistan, onko minulla uniapnea? – Viisi faktaa tästä yleisestä vaivasta

Unenaikaiset hengityskatkokset ovat tavallisia kaikilla aikuisilla. Hoitoa vaativiksi ne muuttuvat vasta kun katkoksiin liittyy muita oireita.

Uniapneaa hoidoteen yleensä ylipainehoidolla, jolloin potilas käyttää nukkuessaan CPAP-manskia Kuva: Mostphotos

Teksti Saija Kivimäki

Mikä on uniapnea?

Obstruktiivinen eli hengitysteiden ahtautumisesta johtuva uniapnea on yleisin aikuisten unen aikainen hengityshäiriö. Uniapneassa esiintyy toistuvia, vähintään kymmenen sekuntia kestäviä hengityskatkoksia tai hengityksen vaimentumia. Tutkimusten perusteella keskivaikeaa tai vaikeaa uniapneaa sairastaa 9 prosenttia keski-ikäisistä naisista ja 17 prosenttia miehistä. Tauti on siis yleisempi miehillä kuin naisilla ja yleisimmillään keski-iässä.

Mistä uniapnean tunnistaa?

Kun ihminen nukahtaa, ylähengitysteitä tukevat lihakset rentoutuvat. Jos nämä rakenteet ovat ahtaita, hengitysilman virtaus voi estyä kokonaan tai osittain. Pisimmillään katkokset voivat kestää jopa yli minuutin ja ne päättyvät tavallisesti lyhyisiin havahtumisiin, joita nukkuja ei välttämättä itse edes huomaa. Havahtumiset rikkovat unta ja aiheuttavat univajetta. Uniapnean tyypillisin oire onkin päiväsaikainen väsymys. Äänekäs ja epäsäännöllinen kuorsaus on tavallinen oire, mutta kaikki uniapneasta kärsivät eivät kuorsaa. Muita mahdollisia oireita ovat yölliset heräämiset ja unettomuus, suun kuivuminen, yöhikoilu ja yöllinen virtsaamisen tarve.

Onko uniapnea yleistynyt?

Keskustelu uniapneasta on Suomessa yleistynyt viimeisen vuoden aikana. Julkisuuden myötä ihmiset ovat tulleet tietoisemmiksi uniapnean oireista ja yhä useampi on hakeutunut hoitoon. Mahdollisesti myös lääkärit tunnistavat taudin aikaisempaa paremmin. Uniapnea on aikaisemmin ollut alidiagnosoitu sairaus, joten varmuudella ei voida sanoa, onko tauti yleistynyt vai diagnostiikka parantunut. Toisaalta yhä useampi suomalainen on ylipainoinen ja ylipainon tiedetään altistavan uniapnealle.

Kuinka vaarallista uniapnea on?

Uniapnea aiheuttaa univajetta, mikä pitkittyessään aiheuttaa muutoksia elimistössä, nostaa tapaturmariskiä ja altistaa sairauksille. Elämänlaadun heikkenemisen lisäksi uniapneaan liittyy monia vakavia sairauksia, esimerkiksi sydän- ja verisuonitautien sekä tyypin 2 diabeteksen riski kasvaa. Useassa tutkimuksissa on jopa todettu, että hoitamattomana uniapnea lisää kuolemanriskiä moninkertaisesti. Hoidettuna riskit madaltuvat normaaliväestön tasolle.

Kuinka uniapneaa hoidetaan?

Elintapojen muuttaminen on helpoin tapa vaikuttaa uniapneaan. Säännöllinen liikunta lievittää oireita, vaikka paino ei laskisikaan. Ensisijainen hoitomuoto keskivaikeaan ja vaikeaan uniapneaan on CPAP- eli ylipainehoito: potilas käyttää nukkuessaan maskia, johon ohjataan kevyesti paineistettua ilmaa. Se auttaa pitämään ylähengitystiet auki unen aikana. Unenaikaisia hengityskatkoksia voi vähentää myös uniapneakiskolla, joka siirtää alaleukaa eteenpäin ja vähentää kielen painumista taaksepäin. Leikkaushoitoon turvaudutaan yhä harvemmin.

Lähteet:
lääketieteen tohtori Anu Muraja-Murro
terveyskirjasto.fi
sydan.fi
uniapnea.fi

Sinua voisi kiinnostaa myös

Elinluovutustahdosta kannattaa keskustella läheisten kanssa

Vulvodynia aiheuttaa jatkuvaa kipua – tarjolla moniammatillista hoitoa, joka tutkitusti auttaa

Flimmeri altistaa aivoinfarktille – se voi olla myös piilevä