Hoitajat kärsivät muun muassa toistuvista infektioista, nuhasta, yskästä, hengenahdistuksesta, silmäoireista, iho-oireista, väsymyksestä, päänsäryistä, niveloireista, lihaskivuista, ärtyneisyydestä ja keskittymisvaikeuksista. Kun huonossa sisäilmassa joutuu työskentelemään pitkään, riskinä on vakava sairastuminen.
Tälläkin hetkellä useita superilaisia hoitajia on sairauslomalla sisäilmaoireilun vuoksi. Jotkut eivät pysty ehkä koskaan enää palaamaan entiseen työhönsä.
– He kykenisivät tekemään työtä, mutta he eivät pysty olemaan työtiloissa. Ainoa vaihtoehto on etsiä työ, jota voi tehdä puhtaissa ja terveissä tiloissa. Tällaisia tiloja ei välttämättä löydy, sillä sisäilmaongelmia on paljon. Joissakin kunnissa ei ole yhtään sellaista työtilaa, jossa ei olisi sisäilmaongelmia, SuPerin työympäristöasiantuntija Eija Kemppainen kertoo.
Kun herkistyy kemikaaleille, jo pienet pitoisuudet aiheuttavat oireilua. Sairastuneet työntekijät eivät välttämättä pysty olemaan tiloissa edes remontin jälkeen. Vaikka rakennus laitetaan kuntoon, ihminen ei korjaannu ennalleen.
Vikaa korvien välissä
Eija Kemppaisen mukaan ensimmäiset sisäilmaoireet pitää ottaa vakavasti. Jos altistus ei jatku liian pitkään, terveys todennäköisesti palautuu ennalleen. Ongelmana on usein se, ettei työntekijä itse eikä työterveyshuolto tunnista huonosta sisäilmasta johtuvaa oireilua riittävän ajoissa.
– Työterveyshuollossa hoidetaan oireita, eikä mietitä sitä, mistä ne johtuvat. Kun oireilu jatkuu pitkään, pahimmillaan työterveyshuollossa aletaan epäillä, että vika on potilaan korvien välissä.
Kemppaisen mukaan työterveyshuoltoon tarvitaan lisäkoulutusta ja osaavaa henkilökuntaa. Kun useampi työntekijä samasta työpaikasta sairastelee, työterveyshuollon pitäisi selvittää, mistä on kyse.
– Oirekysely paljastaa, miten moni oireilee. Ei riitä, että se tehdään kerran, vaan seurannan pitää olla jatkuvaa.
Työterveyshuollolla on merkittävä rooli viedä tieto sisäilmaongelmista työnantajalle.
– Työterveyshuollon pitäisi olla riippumaton taho, mutta tämä on murenemassa. Työterveyspalvelut ostetaan yksityiseltä palveluntuottajalta. Jos työterveyshuolto ohjeistaa työnantajaa, riskinä on, että työnantaja vaihtaa työterveyshuoltoa. Siksi työterveyshuolto saattaa vaieta ongelmasta, koska se pelkää menettävänsä asiakkaansa.
Hölmöläisten hommaa
Eija Kemppaisen mukaan saattaa kulua vuosia ennen kuin sisäilmaongelmille tehdään mitään.
– Se on hölmöläisten hommaa. Sairastuneiden tilalle otetaan sijaisia, jotka myös altistuvat ja oireilevat. On suoranaista välinpitämättömyyttä, jos rakennuksen tutkimista viivytellään.
Kun rakennusta aletaan viimein tutkia, se saattaa saada terveen paperit, vaikka moni työntekijöistä on sairastunut.
– Rakennuksesta otetaan ilmanäytteitä, mutta mitään ei löydy. Jos tehtäisiin materiaalitutkimuksia, sisäilmaoireita aiheuttava syy todennäköisesti löytyisi.
Joskus henkilökuntaa kehotetaan salaamaan sisäilmaepäily. Kemppainen tietää päiväkoteja, joissa henkilökuntaa on kielletty kertomasta vanhemmille epäilystä.
– Kun minulle on kerrottu tästä, olen ottanut yhteyttä lasten vanhempiin. Näitä asioita ei saa salata. Vanhempien ja isovanhempien vaatimuksesta ongelmaa aletaan usein ratkoa. Tiedän myös isoja sairaaloita, joissa henkilökuntaa on kehotettu vaikenemaan.
Pudotus tyhjän päälle
Eija Kemppainen on huomannut, että hoitajat tunnistavat entistä paremmin, että heidän oireensa johtuvat työpaikan sisäilmaongelmista. Hän toivoo, että hoitajat alkaisivat itse vaatia puhtaita ja terveitä työtiloja.
– Hoitajat ansaitsevat kunnon työtilat. Samoin potilaat ja asiakkaat ansaitsevat terveet tilat. Hoitotyön arvostus näkyy siinä, millaisissa tiloissa työtä tehdään.
Kemppainen patistaa ammattiosastoja olemaan enemmän yhteydessä päättäjiin ja kertomaan tilojen kunnosta. Veroeuroille pitää vaatia vastinetta.
– Liittona vaadimme valtion budjettiin määrärahoja, jotta sosiaali- ja terveys-
alalle saataisiin puhtaat ja terveet työtilat. Haluamme vaikuttaa myös siihen, että työntekijät pääsisivät ammattitautitutkimuksiin ajoissa. En tiedä yhtään lähihoitajaa, jonka sisäilmasta aiheutunut sairaus olisi katsottu ammattitaudiksi.
– Ongelmana on myös se, ettei Kela maksa sairauspäivärahaa, jos lääkäri kirjoittaa sairauslomatodistukseen poissaolon syyksi sisäilmasairauden. Sairastuneet putoavat tällöin tyhjän päälle. Valtiovallan pitää laittaa näiden ihmisten sosiaaliturva kuntoon.
Entä millaisen neuvon työympäristöasiantuntija antaa lähihoitajalle, joka jo oireilee huonosta sisäilmasta?
– Kannattaa harkita työpaikan vaihtamista, joskus jo melko varhaisessa vaiheessa. Parempi etsiä uusi työ kuin sairastua niin, ettei voi enää lainkaan palata työelämään.
