Epävakaa persoonallisuushäiriö tekee elämästä vuoristoradan – Oireet eivät aina näy ulospäin

Epävakaasta persoonallisuushäiriöstä kärsivän ihmisen elämän täyttävät suuret tunnetilat, elämänhallintaongelmat ja räiskyvät ihmissuhteet. Lohdullinen tieto diagnoosin saaneelle on se, että häiriöstä voi toipua kokonaan.

Monet epävakaat ihmiset eivät koskaan saa diagnoosia, eikä se olekaan välttämätöntä. Tärkeintä on löytää keinoja arjessa selviytymiseen.

Teksti Minna Lyhty

Epävakaasta persoonallisuushäiriöstä kärsivän ihmisen tunnetilat vaihtelevat rajusti. Hänen käsityksensä itsestä voi vaihtua nopeasti menestyjästä täydelliseen luuseriin. Hän tekee hetken mielijohteesta asioita, jotka kaduttavat jälkikäteen. Ihmissuhteet ovat repiviä ja räiskyviä. Hän voi ihannoida kumppaniaan, kunnes se yhtäkkisesti vaihtuu täydelliseen vähättelyyn. Hän kiihtyy nollasta sataan sekunneissa, eikä pysty kontrolloimaan suuttumustaan. Kriisitilanteessa saattaa esiintyä harhaluuloja ja epätodellisia kokemuksia. Pahimmassa ahdistuksessa ihminen saattaa ajautua itsemurhayritykseen.

Oireet ovat rajuja, mutta tilanne ei ole toivoton.

– Dialektinen käyttäytymisterapia on auttanut monia. Sen ideana on se, että ihminen tunnistaa itse omia hankaluuksiaan. Terapiassa aletaan pienin askelin rakentaa käyttäytymisen muutosta tilanteisiin, joissa on taipumusta joutua vaikeuksiin, ratkaisukeskeinen psykoterapeutti Inga Järvinen kertoo.

Järvinen tietää, että epävakaus ei näy välttämättä ulospäin. Ihminen saattaa olla korkeasti koulutettu ja menestyä työurallaan. Silti oireilu hankaloittaa elämää jollain tavalla.

Kohtaa ja kuuntele

Monet epävakaat ihmiset eivät koskaan saa diagnoosia persoonallisuushäiriöstä. Inga Järvisen mielestä diagnoosi ei ole välttämätön. Tärkeintä on sellaisten keinojen löytäminen, joiden avulla selviytyy arjessa.

Epävakaan persoonallisuushäiriön kehittymiseen vaikuttavat perimä, kasvatus ja elämänkokemukset. Yleensä se ilmenee jo nuoruudessa. Iän myötä oireilu saattaa helpottua.

Lähihoitajat kohtaavat työssään väistämättä epävakaita asiakkaita. Joskus asiakas saattaa kiihtyä hoitajan näkökulmasta hyvinkin pienestä asiasta.

–  Tällaisessa tilanteessa pitää kuunnella asiakasta. Täytyy selvittää, mikä on saanut hänet pois tolaltaan. Yhdessä voi tutkia sitä, miksi asia on niin merkityksellinen asiakkaalle. Keskustelua voi ohjata sen miettimiseen, mikä helpottaisi hänen oloaan ja voisiko hän itse toimia toisin. Kun asiakas saa purkaa tunteitaan puhumalla, voi syntyä uudenlainen näkökulma ja ymmärrys siitä, ettei asia olekaan niin suuri kuin se aluksi tuntui olevan.

Mainos

Diagnoosi auttoi saamaan oikeanlaista apua

Riikka Niemisen arki on nykyään helppoa ja hyvää. Aiemmin hänen elämänsä oli jatkuvaa tunteella käymistä epävakaan persoonallisuushäiriön vuoksi.

–  Jos joku etuili minua kaupan jonossa, kiukustuin ja vein tunnetilan kotiin.  Soitin kaverille ja purin tilannetta. Tunnetila kasvoi entisestään. Nykyään yritän selittää itselleni, miksi joku etuilee. Ehkä hänellä on kiire tai hän ei osaa käytöstapoja. En jää vatvomaan arkipäiväisiä sattumuksia, Riikka Nieminen kuvailee epävakaan persoonallisuuden aiheuttamaa oireilua.

Riikka Nieminen on KoKoa – Koulutetut kokemusasiantuntijat ry:n puheenjohtaja. Hän on toipunut dialektisen terapian avulla epävakaasta persoonallisuudesta oireettomaksi. Nykyisin hän tukee muita, jotka kärsivät samasta häiriöstä.

Riikan ongelmana oli aiemmin äärimmäisen oikeudenmukaisuuden hakeminen. Kun se ei toteutunut, hän oli täynnä vihaa ja tuomitsevuutta. Tunteita neuvotaan purkamaan, ja niin Riikka tekikin. Hän kuunteli heavya, joka vain ylläpiti vihan tunnetta.

–  Tunteita ei tarvitse purkaa, niitä säädellään. Aiemmin en edes tunnistanut tunteitani, vaan ne vyöryivät yllättäen päälleni. Nykyään tunnistan ja saan harkinta-aikaa. Vihasta luopuminen on ollut parantavin teko. Viha sulkee aivotoimintaa, jolloin ei voi toimia järkevästi.

Työkalupakki tunteiden hallintaan

Terapiassa Riikka Nieminen opetteli empatiataitoja tietoisesti. Jos joku käyttäytyy huonosti, hän miettii syitä siihen. Jos jossakin tilanteessa tunteet kuitenkin nousevat, hän ottaa aikalisän.

–  Saatan sanoa, että käyn vessassa. Mietin siellä, mitkä olivat faktat ja sanoiko joku oikeasti niin kuin tulkitsin.

Myös liikunta auttaa rauhoittumaan. Kävellessä voi laskea askeleita, jolloin päähän ei mahdu asiat, jotka suututtavat.

Viimeisenä vaihtoehtoa rauhoittumiseen Riikka käyttää hengityksen pidättämistä. Se laskee sydämen sykettä ja täyttää työmuistin, jolloin ajatuskela pysähtyy.

–   Olen opetellut myös hyväksymään olosuhteet. Ajattelen, että nyt asiat ovat tällaisia, mutta tämäkin tilanne muuttuu.

Epävakaasta persoonallisuudesta kärsivä on haaste hoitotyössä. Mikä on paras tapa kohdata kiihtynyt asiakas?

–  Kannattaa toistaa pääasiat, jotka asiakas on sanonut. Se vahvistaa kuulluksi tulemisen tunnetta ja lisää hoitomyönteisyyttä. Voi myös sanoa, että huomaan sinun olevan ahdistunut. Se luo tunnetta siitä, että hoitaja ymmärtää asiakkaan tilannetta.

 

Ongelmia ihmissuhteissa

Persoonallisuushäiriöt jaetaan kolmeen pääryhmään, A-, B- ja C-klusteriin. B-klusteriin, johon kuuluvat epävakaa, epäsosiaalinen, huomionhakuinen ja narsistinen persoonallisuushäiriö. Nämä persoonallisuushäiriöt aiheuttavat ihmiselle toistuvia ongelmia lähipiirin ja yhteiskunnan kanssa. Häiriöstä kärsivä hakee usein apua ihmissuhderiidoista johtuvaan ahdistuneisuuteen ja masentuneisuuteen.

Epäsosiaalinen persoonallisuushäiriö

Epäsosiaalisesta persoonallisuushäiriöstä kärsivä ihminen ei välitä yleisistä normeista. Häntä ei kiinnosta muiden oikeudet. Hänen on vaikeaa tuntea empatiaa ketään kohtaan. Hän on vilpillinen, impulsiivinen ja helposti ärtyvä aggressiivisuuteen saakka. Hän ei kadu tekojaan eikä pelkää rangaistuksia.

Huomionhakuinen persoonallisuushäiriö

Huomionhakuinen persoona hakee jatkuvasti muiden huomiota ja hyväksyntää. Hän saattaa tehdä sen pukeutumisella, eloisuudella ja flirttailevuudella. Hän voi ilmaista itseään dramaattisesti ja teatraalisesti liioitellen. Tyypillisiä piirteitä ovat itsekeskeisyys, toisten laiminlyönti ja jatkuva mielensä pahoittaminen. Psykoterapiasta on apua, jos ihminen itse tunnistaa toimintatapansa poikkeaviksi.

Narsistinen persoonallisuushäiriö

Narsisti kokee olevansa oikeutettu erityiskohteluun, käyttää muita hyväkseen ja tarvitsee muiden ihailua. Narsistilla on kehittymätön itsetunto, jota hän paikkaillee suuruuskuvitelmilla. Hän on ylimielinen, kateellinen muiden manipuloija. Narsisti voi näyttää ulkopuolisin silmin karismaattiselta ja jopa lämpimältä, mutta lähipiiri kärsii hänen empatiakykynsä puutteesta. Narsisti ei yleensä sitoudu psykoterapiaan, josta hän saattaisi hyötyä.

Kolmiosaisen juttusarjan ensimmäisessä osassa kerrottiin epäluuloisesta ja eristäytyvästä persoonallisuushäiriöstä. Seuraavassa osassa kerrotaan vaativasta ja muista C-klusteriin kuuluvista persoonallisuushäiriöistä.

 

Sinua voisi kiinnostaa myös

Vaativa persoonallisuushäiriö saa ihmisen piiskaamaan itseään ja muita

Kohtuus kaikessa, myös kolesterolissa – Elimistö tarvitsee kolestrolia, mutta liika kolestroli voi aiheuttaa terveysongelmia

”Nukkuminen kannattaa, sillä silloin aivot puhdistuvat” − Alzheimerin tauti voi johtua poikkeavista aivopulsaatioista, väittävät suomalaistutkijat