Persoonallisuushäiriöstä kärsivä ihminen hakeutuu hoitoon harvoin – Oireet lieventyvät usein iän myötä

Diagnoosi persoonallisuushäiriöstä ei tarkoita samaa kuin toivoton tapaus. Jos häiriö tunnistetaan ja ihmisellä itsellään on motivaatio muutokseen, psykoterapian avulla voi onnistua muuttamaan elämää rajoittavia ajattelun, tunne-elämän ja käyttäytymisen malleja.

persoonallisuushäiriö

Ihmisellä voi olla piirteitä useammasta persoonallisuushäiriöstä. Kuva: Mostphotos

Teksti Minna Lyhty

Kukaan ei tiedä, miten yleisiä persoonallisuushäiriöt oikeasti ovat, sillä yleensä häiriöstä kärsivä ei hakeudu hoitoon oireilunsa vuoksi. Joidenkin arvioiden mukaan jopa joka kymmenes meistä kärsii niistä.

–  Valtaosa ihmisistä ei tunnista oireitaan, varsinkin jos oirekirjo on lievä. Ihminen kokee oman ajattelunsa ja käyttäytymisensä normaaliksi. Hän saattaa hakeutua avun piiriin esimerkiksi masennuksen tai ahdistuneisuuden vuoksi. Persoonallisuushäiriö saatetaan havaita muun hoidon ohessa, psykiatri Tuija Räisänen Oulun Psykiatriakeskuksesta kertoo.

Suomessa käytetään yhdeksää diagnoosia: epäluuloinen, eristäytyvä, epäsosiaalinen, epävakaa, huomionhakuinen, narsistinen, vaativa, estynyt ja riippuvainen persoonallisuushäiriö. Ihmisellä voi olla piirteitä myös useammasta häiriöstä. Erityisesti epävakaasta persoonallisuushäiriöstä kärsivät ihmiset hakeutuvat hoitoon oireiden voimakkuuden vuoksi.

Mainos

– Epävakautta voidaan hoitaa tehokkaasti eri terapiamuodoilla, kuten kognitiivis-behavioraalisella terapialla, skeematerapialla tai dialektisella käyttäytymisterapialla. Myös lääkehoitoa käytetään, kuten antipsykootteja ja mielialaa tasaavia lääkkeitä.

Yhteistä persoonallisuushäiriöille on jäykkä kokemisen ja käyttäytymisen tapa, joka aiheuttaa kärsimystä hänelle itselleen ja mahdollisesti myös lähipiirille. Hänen voi olla vaikeaa havainnoida ja tulkita omia ja toisten ajatuksia ja tunteita. Tunneilmaisu voi olla häilyvää ja voimallista, käytös impulsiivista sekä vuorovaikutus muiden kanssa vaikeaa.

Terapiasta oireiden lievennystä

Diagnoosin persoonallisuushäiriöstä voi antaa vain psykiatri. Raja persoonallisuushäiriön ja terveen persoonallisuuden välillä on häilyvä. Stressitilanteessa terve ihminen saattaa käyttäytyä samalla tavalla kuin persoonallisuushäiriöstä kärsivä. Myös psykiatristen sairauksien yhteydessä voi esiintyä oireita, jotka ovat persoonallisuushäiriölle tyypillisiä. Ne eivät ole kuitenkaan merkki persoonallisuushäiriöstä, jos niitä ilmenee vain sairauden pahenemisvaiheissa.

Persoonallisuushäiriön kehittymiseen vaikuttavat perimä, sikiöaika, lapsuuden kasvuympäristö ja traumaattiset kokemukset.

–  Jos lapsuudessa ja nuoruudessa kokee turvattomuutta, kaltoinkohtelua tai traumaattisia kokemuksia, se voi altistaa häiriön kehittymiselle. Lapsi voi myös oppia vanhemman epäterveen käyttäytymismallin, Tuija Räisänen sanoo.

Persoonallisuushäiriöt jäävät enimmäkseen hoitamatta sairaudentunnottomuuden vuoksi. Iän myötä oireet usein lieventyvät, ja joiltakin voidaan poistaa diagnoosi kokonaan. Persoonallisuushäiriötä ja siihen liittyviä liitännäissairauksia, kuten masennusta ja ahdistusta, voidaan hoitaa, jos ihminen hakeutuu avun piiriin. Lääkehoidosta ja psykoterapiasta on monelle apua.

–  Terapian avulla voi oppia tunnistamaan haitallisia ajattelutapoja ja käytösmalleja. Kun niitä saa hallintaan, ne eivät vaikuta jokapäiväiseen elämään yhtä paljon kuin ennen.

Kun todellisuuden taju hämärtyy

Persoonallisuushäiriöt jaetaan kolmeen pääryhmään, A-, B- ja C-klusteriin. A-klusteriin kuuluvat epäluuloinen ja eristäytyvä persoonallisuushäiriö. Näille persoonallisuushäiriöille on tyypillistä ajoittainen todellisuudentajun hämärtyminen. Jos oireet ovat voimakkaita, lääkityksestä voi olla apua.

Epäluuloinen persoonallisuushäiriö

Epäluuloisesta persoonallisuushäiriöstä kärsivä ihminen on raskasta seuraa läheisilleen. Hän voi tulkita tavallisetkin sanomiset ja tapahtumat uhkaaviksi. Tällaisissa tilanteissa hän reagoi vihalla ja vastahyökkäyksellä. Stressaavissa tilanteissa hänen todellisuuden tajunsa saattaa horjua ja psykoottiset piirteet tulla esille. Hän on haluton kertomaan omista asioistaan, koska uskoo muiden toimivan häntä vastaan.

Tavallista on, että tällainen ihminen epäilee puolisoaan uskottomuudesta perusteettomasti. Hänen on vaikeaa unohtaa menneitä ja antaa anteeksi.

– Epäluuloisesta persoonallisuushäiriöstä kärsivä hakeutuu hoidon piiriin harvoin. Jos hän hakee apua, syynä voi olla se, että hän kokee läheisten olevan jollakin tavalla häntä vastaan. Hän ei tunnista omaa sairauttaan, psykiatri Tuija Räisänen kertoo.

Räisäsen mukaan hoidossa voidaan käyttää psykoottisuuteen tarkoitettuja lääkkeitä. Terapian keinoilla voidaan vaikuttaa siihen, millä tavalla voisi jättää haitalliset ajatukset taakseen.

Tästä persoonallisuushäiriöstä kärsivät ihmiset tuovat haasteita hoitotyössä. Epäluulot saattavat kohdistua myös hoitajaan.

– Hänen kuuntelemisensa on tärkeää. Hoitajan pitää osoittaa, että hän ymmärtää asiakasta, vaikka ei olisikaan kaikesta samaa mieltä. Hän voi haastaa asiakkaan miettimään, voisivatko asiat olla sittenkin toisin. Asiakkaan näkemystä ei pidä vähätellä, mutta realiteetit täytyy kertoa. Väittelyä kannattaa välttää. On tärkeää pyrkiä muodostamaan luottamuksellinen hoitosuhde.

Eristäytyvä persoonallisuushäiriö

Eristäytyvästä persoonallisuushäiriöstä kärsivä ihminen vetäytyy ihmissuhteista ja ilmaisee tunteitaan rajoittuneesti. Hän ei välttämättä kärsi yksinäisyydestä, sillä hän on tottunut olemaan ja puuhastelemaan yksin. Rakkaudeksi saattaa riittää kaukorakkaus. Kyky itseilmaisuun ja mielihyvän kokemiseen ovat rajoittuneita.

Hänellä ei ole juurikaan läheisiä ystäviä, eikä hän ole tottunut puhumaan asioistaan muille. Muut saattavat kokea hänet kylmäksi ja etäiseksi.

Tästä häiriöstä kärsivä saattaa kokea elämänsä hyväksi, vaikka ulkopuolisen silmin se ei näyttäisi siltä. Tällaisissa tilanteissa hoitoa ei tarvita. Toisinaan eristäytyvä ihminen kärsii masennuksesta tai ahdistuksesta, jolloin paikallaan on aktiivisuuteen kannustaminen ja mahdollisesti myös lääkehoito.

Hoitajat kohtaavat työssään eristäytyviä ihmisiä. Psykiatri Tuija Räisänen neuvoo, että heidän kohtaamiseensa on varattava aikaa ja tilaa.

– Kontaktin luominen tällaiseen asiakkaaseen on haastavaa. Tärkeää on luottamuksellisen ilmapiirin luominen. Hoitaja voi myös tukea siinä, että ihminen aktivoituisi kodin ulkopuolelle. Siihen tarvitaan kuitenkin myös asiakkaan oma motivaatio.

Kolmiosaisen juttusarjan seuraavassa osassa kerrotaan epävakaasta ja muista B-klusteriin kuuluvista persoonallisuushäiriöistä.

Lue myös: 

Miten kohdata aggressiivinen ihminen?

Miten kohdata itsetuhoinen ihminen?

Miten kohdata päihderiippuvainen ihminen?

Sinua voisi kiinnostaa myös

Sjögrenin syndrooma kuivattaa limakalvot − ”Yhdeksän kymmenestä sairastuneesta on naisia”

Kuuleeko nukkumatti, täällä kutsuu melatoniini!

Epävakaa persoonallisuushäiriö tekee elämästä vuoristoradan – Oireet eivät aina näy ulospäin