Auringon UV-säteily voi yllättää

UV-säteilylle altistuu niin pellolla, tunturissa kuin uidessa ja jopa varjossa. Ainoastaan sadesää vaimentaa säteilyn. Suojautuminen kannattaa muulloinkin kuin hellepäivänä hiekkarannalla.

Kuva: Mostphotos

Teksti Saija Kivimäki

Auringon ultravioletti- eli UV-säteily on näkymätöntä sähkömagneettista säteilyä, joka vaikuttaa ihon soluihin. Se käynnistää D-vitamiinin tuotannon ja saa samalla ihon ruskettumaan, paksuuntumaan ja vanhenemaan. Liika UV-säteily voi polttaa ihoa ja lisää riskiä sairastua ihosyöpään.

UV-säteilyn voimakkuutta mitataan kansainvälisellä UV-indeksillä asteikolla 0 –11+. Ennusteen voi tarkistaa Ilmatieteen laitoksen sääsovelluksessa ja verkkosivuilla. Auringolta on suojauduttava, kun UV-indeksi on 3 tai enemmän. Etelä-Suomessa näin on huhtikuusta syyskuuhun, pohjoisemmassa toukokuusta elokuun alkuun. Vahvimmillaan säteily on juhannuksen tienoilla.

Mainos

Aurinko ei tunnu aina polttavalta, vaikka UV-säteilyä olisi runsaasti. Säteilyn voimakkuuteen vaikuttaa se, kuinka korkealla aurinko on taivaalla. Pilvet ja ilman pienhiukkaset heikentävät säteilyä, mutta UV-säteily läpäisee pilvet helpommin kuin näkyvä valo ja voi siksi yllättää myös pilvisenä päivänä.

Oman altistumisensa voi pitkälti valita. Keskipäivällä ja alkuiltapäivästä säteily on voimakkainta. Avoimilla paikoilla, kuten rannalla, vesillä, pellolla tai tunturissa, UV-altistus on suurta. Varjo suojaa jonkin verran, mutta varjossakin voi palaa hajasäteilyn vuoksi. Myös uidessa altistuu, sillä UV-säteet tunkeutuvat veteen noin puolen metrin syvyyteen.

Säteily on haitallista kaikenlaisille ihotyypeille. Vaalea iho palaa helpoimmin, ja lasten ohut iho on erityisen herkkä. Vaate suojaa tehokkaasti: mitä tiiviimpi, tummempi tai värikkäämpi kangas, sen parempi. Paljaille ihoalueille kannattaa levittää aurinkovoidetta, jonka suojakerroin on vähintään 30. Voidetta pitää käyttää reilusti ja lisätä parin tunnin välein tai useammin, jos ui tai hikoilee.

Myös silmät tarvitsevat suojaa. UV-säteily voi vaurioittaa sarveiskalvoa ja lisätä riskiä sairastua harmaakaihiin tai silmäpohjan rappeumaan.

Mainos

Syöpäjärjestöjen mukaan ihmiset tiedostavat entistä paremmin auringon riskit. Rusketuksen tavoittelu on vähentynyt, ja suurin osa suhtautuu myönteisesti suojautumiseen. Ihosyöpien määrä kasvaa edelleen huolestuttavasti. Viime vuosina kasvuvauhti on kuitenkin hidastunut, mikä voi kertoa siitä, että ihmiset suojaavat itseään aiempaa paremmin.

Lähteet: Ilmatieteen laitos, Säteilyturvakeskus, Syöpäjärjestöt

Lue myös: Auringolta suojautuminen on paras keino torjua ihosyöpä

Miksi valon lisääntyminen saa toiset piristymään ja toiset väsymään? – Viisi faktaa valosta

Sinua voisi kiinnostaa myös

Atshii! Antihistamiini auttaa siitepölykauden yli

Punkkeja on enemmän kuin koskaan ja punkkikausi kestää ympäri vuoden

Aivolymfooma on salakavala syöpäsairaus, joka vaatii tarkkaa hoitoa