Valinnanvara lisääntyy, mutta kaikkea pyydettyä ei pystytä tarjoamaan. Näin voisi kiteyttää kuntien suhtautumisen perheiden erilaisiin eettisistä tai terveyssyistä noudattamiin dieetteihin.
Varhaiskasvatuksen johtajat eri puolilta Suomea kertovat, että esimerkiksi lakto-ovo-vegetaristinen kasvisvaihtoehto kuuluu jo perusvalikoimaan. Samoin islaminuskoisten perheiden sianlihaa ja verta sisältämätön ruokavalio on yleisesti saatavilla.
Sen sijaan käytännöt vegaaniruoan tarjoamisessa vaihtelevat jonkin verran. Esimerkiksi Espoossa vanhempien on esitettävä lääkärin tai ravitsemusterapeutin kirjoittama todistus siitä, että perhe tosiaan noudattaa vegaaniruokavaliota.
− Yleensä vanhemmat ovat sellaisen pyytäessään saaneet, ruokapalveluasiantuntija Tuija Sivonen Espoon kaupungista sanoo.
Naapurissa Vantaalla puolestaan tehtiin viime vuonna päätös, että vegaanisen vaihtoehdon valitsemiseen riittää perheen oma ilmoitus. Varhaiskasvatuksen johtaja Sole Askola-Vehviläinen kertoo, että kaupunki halusi näin varautua kasvavaan trendiin.
− Esimerkiksi lukiossa ja muissa toisen asteen opinnoissa nuorten vegaanius on jo ihan valtavirtaa. Ihmisten ilmastotietoisuus kasvaa koko ajan, joten kasvispainotteinen ravinto on tulevaisuutta. Sen pitää samalla olla ennen kaikkea maistuvaa.
Vantaa pyrkii aktiivisesti lisäämään kasvisten suosiota varhaiskasvatuksessa: yhtenä päivänä viikossa kaikki lapset syövät kasvisruokaa, ja muinakin päivinä lautasille asetetaan aina pienet maistiaiset kasvisvaihtoehtoa liha- tai kalaruoan oheen.
Varhaiskasvatukseen tulee toiveita erikoisistakin ruokavalioista
Entä mitä tapahtuisi, jos perhe vaikkapa ilmoittaisi olevansa fennovegaaneja eli syövänsä ainoastaan lähiseudulla luonnonmukaisesti tuotettua kasvisruokaa? Kunnista vastataan, että jo kilpailutuslainsäädäntö tekee tämäntapaisista toiveista käytännössä mahdottomia toteuttaa. Raaka-aineiden hankinnat tehdään isoina kokonaisuuksina.
− Yritämme kasvattaa lähiruoan osuutta yleisesti, koska tavoitteemme on olla hiilineutraali kaupunki. Mutta yksittäisiä annoksia ei voi tietenkään ryhtyä räätälöimään siten, että jokaisen ainesosan alkuperä syynätään, varhaiskasvatuksen johtaja Jussi Lintunen Orivedeltä sanoo.
Varhaiskasvatuksenohjaaja Jaana Häkkinen Porvoosta kertoo, että aikuisten erilaiset dieettimuodit läikähtelevät ajoittain varhaiskasvatukseen asti.
− Kyllä meille esitetään silloin tällöin toiveita hyvinkin erikoistuneista ruokavalioista. Vuosien varrella on tullut vastaan esimerkiksi karppaavia, paleoruokaa syöviä tai tiukkaa luomulinjaa noudattavia perheitä. Luonnollisestikaan julkisen sektorin joukkoruokailu ei pysty taipumaan aivan kaikkeen, Jaana Häkkinen sanoo.
Hänen mukaansa avoin keskusteleminen ja hyvät perustelut saavat vanhemmat lähes aina ymmärtämään kunnan resurssien rajallisuuden.
− Lisäksi meitä ohjaavat lait ja ravitsemussuositukset. Näistäkään syistä emme voi tarjota ruoaksi mitä tahansa perheiden haluamaa.
Varhaiskasvatuksen johtajat korostavat, että lasten erittäin vaativat ja suppeat, lääkärin määräämät allergiaruokavaliot ovat asia erikseen. Niissä kyse on terveydestä ja turvallisuudesta, joten ohjeita noudatetaan säntillisesti.
− Lapsen sallittujen aineiden listalla voi jossakin ikävaiheessa olla vaikkapa ainoastaan kengurunliha. Mutta sitten on vain lähdettävä toteuttamaan syömistä tältä pohjalta, Sole Askola-Vehviläinen Vantaalta kärjistää.
