Vanhakin osaa käyttää sähköisiä sote-palveluja

Digiosaaminen ja myönteinen asenne vaikuttavat eniten siihen, kuinka paljon ihmiset käyttävät sosiaali- ja terveydenhuollon verkkopalveluja. THL:n tuoreen tutkimuksen mukaan ikä ei selitä sähköisten palvelujen käyttöä.

Teksti Jukka Järvelä jukka.jarvela@superliitto.fi

– Aiemmat tulokset puhuvat siitä, että sähköisten palvelujen käyttämättömyys johtuu iästä. Ei johdu, vaan osaamattomuudesta. Tosin osaamattomuus on yleisempää vanhemmilla kuin nuoremmilla, sanoo THL:n tutkimuspäällikkö Hannele Hyppönen.

Verkkopalvelujen käytön todennäköisyyttä lisäävät myös korkea koulutus, tietty asuinalue ja tarvittavien palvelujen tarjonta.

Myönteisimmin sähköisiin sote-palveluihin suhtaudutaan Lapissa, Uudellamaalla ja Keski-Suomessa, kielteisimmin Keski-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla.

Etävastaanottoa käyttänyt hyvin harva

Tutkimuksen mukaan 68 prosenttia ihmisistä oli käyttänyt ainakin jotain sosiaali- ja terveydenhuollon verkkopalvelua vuonna 2017. Eniten etsittiin tietoa terveydestä, sairauksista ja niiden itsehoidosta sekä tehtiin ajanvarauksia.

Omakannan palvelujen käyttö kasvoi merkittävästi vuodesta 2014. Omien tietojen katselu oli kolmen eniten käytetyn palvelun joukossa.

Lääkärin tai sairaanhoitajan etävastaanottoa oli sen sijaan käyttänyt vain 2 prosenttia kansalaisista.

– Osasyynä vähäiseen käyttöön on varmasti se, että vaikka etävastaanottojen tarjonta on viime vuosina kasvanut jonkin verran, vasta vajaa kolmannes perusterveydenhuollosta tarjoaa palvelua. Lisäksi etäpalvelu ei sovi kaikkien ongelmien hoitamiseen, Hyppönen sanoo.

Monet myös haluavat edelleen hoitaa terveysasioitaan kasvokkain. Tutkimuksessa suurin este sähköiselle asioinnille oli ajatus siitä, että kasvokkain saa parempaa palvelua kuin verkossa.

Kohti omatoimista terveyden seurantaa

Valtaosa perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon organisaatioista tarjoaa verkossa ihmisille perustietoa terveydestä ja hyvinvoinnista. Puutteita sen sijaan on palveluissa, joiden avulla ihmiset voisivat itse arvioida terveydentilaansa.

Sosiaali- ja terveysministeriön tavoitteena on, että omatoimisuus lisääntyisi.

– Jos esimerkiksi kroonisesti sairaat voisivat enemmän seurata sähköisesti omaa verenpainettaan tai verensokeriaan ja laittaa tietoja järjestelmään ammattilaisten tarkastettavaksi, ja ammattilaiset voisivat antaa palautetta hoitotasapainosta sähköisesti, voitaisiin ehkä vähentää seurantakäyntejä terveysasemalla, Hyppönen sanoo.

Sinua voisi kiinnostaa myös

Varhaiskasvatuksen suhdelukukikkailusta pyritään eroon kansalaisaloitteella

Lähihoitajien työ edelleen muita kuormittavampaa – lastenhoitajat liikkuvat tilastoissa yhä lähemmäs

Mielenosoitus paremman varhaiskasvatuksen puolesta: SuPer puolustaa varhaiskasvattajien oikeuksia