”Vain pientä kuhinaa kulisseissa” − Hoitajamitoitusta ei ole otettu tosissaan työpaikoilla

SuPerin kyselyn mukaan 70 prosenttia työpaikoista ei noudata uutta lakia vanhuspalveluiden henkilöstömitoituksesta. Laki on ollut voimassa kaksi kuukautta.

Hoitaja ja vanhus käytävällä

SuPerille on tärkeää, että työntekijöiden kuormitus vähenee. Kuva: Shutterstock.

Teksti Merja Suomalainen

Marras−joulukuun vaihteessa tehty kysely superilaisille luottamushenkilöille luo lohduttoman kuvan vanhustenhoitajien arjesta. Suurimmassa osassa työpaikkoja vanhuspalvelulain muutos ei näy käytännössä juuri mitenkään.

Vanhusten tehostetussa palveluasumisessa ja pitkäaikaisessa laitoshoidossa henkilöstömitoituksen on nyt oltava vähintään 0,5 asiakasta kohden.

Kyselyyn vastasivat niin yksityisellä kuin julkisella sektorilla työskentelevät superilaiset pääluottamusmiehet, luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut, jotka edustavat ikääntyneiden ympärivuorokautisissa yksiköissä työskenteleviä superilaisia. Yksityisen ja julkisen puolen vastaukset eivät merkittävästi eronneet toisistaan.

Mainos

Valtaosa vastaajista sanoi, että hoitajat tekevät edelleen tukityötä ja että se lasketaan mukaan henkilöstömitoitukseen.

Varsinaisen hoitotyön erottaminen tukitöistä, kuten pyykinpesusta, ruokahuollosta ja siivouksesta, on niin ikään kirjattu lakiin, muistuttaa SuPerin asiantuntija Sari Ilonummi.

− Tukitöiden osuus on laskettava toimiluvassa määritellyn mitoituksen päälle. Eräässä vastauksessa todetaan, että ”jonkinlaista kuhinaa aiheuttanut kulisseissa, mutta käytäntöön asti eivät toimenpiteet vielä yllä”. Tämä kuvaa hyvin tilannetta.

Ilonummen mukaan tunnelmat SuPerin jäsenten keskuudessa ovat pettyneitä. Lakimuutoksella haluttiin puuttua hoivakodeissa havaittuihin laiminlyönteihin ja parantaa asiakas- ja potilasturvallisuutta. SuPerille on myös tärkeää, että työntekijöiden kuormitus vähenee.

Kyselyn perusteella kuitenkin vain harvalla työpaikalla lakimuutos on näkynyt konkreettisina toimina, työnkuvien muutoksina, henkilöstön lisäyksinä tai palveluiden ostona.

Työnantajien selitykset eivät päde

Työnantajat ovat julkisuudessa vedonneet liian tiukkaan aikatauluun, epäselviin ohjeisiin tai kustannuksiin.

− Lakia valmisteltiin yhdessä työnantajien kanssa, joten muutos ei ole tullut kenellekään yllätyksenä. Viranomaiset ovat antaneet selkeät ohjeet siitä, mitkä työt lasketaan mitoitukseen. Nyt ei ole enää aika neuvotella, vaan nyt on noudatettava lakia, Sari Ilonummi sanoo.

SuPerin kyselyyn vastanneet kertoivat joidenkin työnantajien vetoavan yksikön mitoitukseen, joka ylittää jo vähimmäisvaatimuksen. Tulkinta on kuitenkin virheellinen. Mitoituksen on oltava suurempi kuin lain määrittämä minimi, jos todellinen tarve henkilöstölle on suurempi, esimerkiksi jos asiakkaat vaativat paljon hoitoa.

Kaikesta huolimatta tunnelin päässä näkyy valoa, sillä lain kiertäminen loputtomiin ei ole mahdollista. Lain noudattamisen valvonta on jokaisen kunnan vastuulla. Nyt julkaistun kyselyn perusteella työtä riittää paljon myös ammattiliitolle.

− Me teemme kaikkemme sen eteen, että viranomaiset puuttuvat epäkohtiin. Olemme antaneet kyselyn tulokset tiedoksi myös Valviraan ja sosiaali- ja terveysministeriöön, Ilonummi toteaa.

Lue myös:

Hoitajamitoitus on sitova lokakuusta alkaen − nämä asiat muuttuvat

Sinua voisi kiinnostaa myös

Koko henkilökunnan edustaja ja työhyvinvoinnin asiantuntija – SuPerin työsuojeluvaltuutetut valitaan vaaleilla tänä syksynä

Puutteellista kielitaitoa ja lääkäreitä hoiva-avustajina – työperäiseen maahanmuuttoon liittyy ongelmia, joiden ratkaisemiseksi SuPer ja kuusi muuta ammattiliittoa ovat päivittäneet eettisen rekrytoinnin ohjeet

Tänään vietetään YK:n kansainvälistä tyttöjen päivää ”Esitän toiveita niin paljon, että koko talo täyttyy niistä!”