Hoitajamitoitus on sitova lokakuusta alkaen – nämä asiat muuttuvat

Vanhuspalvelulaissa määrätty henkilöstömitoitus astuu voimaan lokakuussa. Mitkä asiat nyt käytännössä muuttuvat? SuPerin asiantuntija Sari Ilonummi vastaa kysymyksiin.

hoitajamitoitus

Lokakuun alusta alkaen mitoituksen on oltava vähintään 0,5 työntekijää. Kuva: Mostphotos

Teksti Sonja Kähkönen

Sitova hoitajamitoitus astuu voimaan lokakuun 1. päivä. Miten mitoitus muuttuu tässä vaiheessa?

– Lokakuun alusta alkaen mitoituksen on oltava vähintään 0,5 työntekijää. Ei riitä, että 0,5:n mitoitus on suunniteltu, vaan sen täytyy toteutua käytännössä. Esimerkiksi 24 asukkaan hoivayksikössä on oltava vähintään 12 hoitotyötä tekevää työntekijää. Näiden lisäksi yksikön tukitöihin on oltava erilliset työntekijät. Mitoitus nousee asteittain seuraavan kolmen vuoden aikana. Tammikuussa 2021 mitoituksen on oltava jo 0,55, mikä tarkoittaisi 24 asukkaan hoivayksikössä vähintään 13,2 mitoitukseen laskettavaa työntekijää.

– Kannattaa muistaa, ettei nyt voimaan astuva 0,5:n mitoitus riitä, jos hoidettavien kunto on hyvin huono. Laissa on jo aiemmin määrätty, että toimintayksikössä on oltava riittävä määrä koulutettua henkilöstöä vastaamassa ikäihmisten tarpeisiin. Jos asiakkaat ovat hyvin raskashoitoisia, täytyy siis mitoituksen olla suurempi.

Millaisia työpaikkoja hoitajamitoitus koskee?

– Mitoitus koskee iäkkäiden tehostettua palveluasumista ja pitkäaikaista laitoshoitoa.

Mainos

Ketkä mitoitukseen lasketaan mukaan?

– Mitoitukseen lasketaan välittömään asiakastyöhön osallistuvat työntekijät. Heitä voivat olla lähihoitajat ja perushoitajat, sairaanhoitajat ja tervey-denhoitajat, geronomit, fysio- ja toimintaterapeutit, kuntoutuksen ohjaajat, sosiaalialan ohjaajat ja kasvattajat, sosionomit, kotiavustajat ja kodinhoitajat, hoiva-avustajat ja hoitoapulaiset, viriketoiminnan ohjaajat ja muut vastaavat asiakkaan sosiaalisen toimintakyvyn ylläpitoon osallistuvat työntekijät, toimintayksiköiden vastuuhenkilöt, esimerkiksi osastonhoitajat.

Miten mitoituksen voimaan astuminen vaikuttaa hoitajien työn sisältöön?

– Suuri muutos lokakuusta lähtien on työnjaon muuttuminen. Jatkossa hoitajamitoitukseen lasketaan vain työntekijät, jotka tekevät välitöntä hoito- ja hoivatyötä. Sen sijaan siivoukseen, ruoanlaittoon ja pyykinpesuun sekä muuhun välilliseen työhön on oltava muuta henkilökuntaa. Kysymys on kokonaisuuksista: kuka yksikössä siivoaa, kuka pesee pyykin ja kuka tekee aamupalan? Jos hoitaja tekee näitä töitä, ei tätä työpanosta lasketa mukaan mitoitukseen.

– Tämä ei kuitenkaan tarkoita, ettei lähihoitaja esimerkiksi satunnaisesti veisi kuppia tiskikoneeseen tai pyyhkisi pöydälle kaatunutta juomaa tai akuutisti syntynyttä eritettä lattialta. Lähihoitajan tulee edelleen olla inhimillinen työssään.

Onko mitoituksella vaikutusta lääkehoitoon?

– Lakimuutos antaa hoitotyöntekijöille lisää aikaa laadukkaamman hoidon toteuttamiseen. Tähän kuuluu myös lääkehoito. Hoivayksikön henkilöstörakennetta ja hoitajamitoitusta suunniteltaessa pitää varmistaa turvallisen lääkehoidon toteutuminen kaikkina vuorokaudenaikoina niin, että se noudattaa yksikön lääkehoitosuunnitelmaa ja Turvallinen lääkehoito -opasta.

Tähän asti mitoitusta on ohjattu laatusuosituksella. Miten hyvin suositus on jo nyt toteutunut eli millaisia muutoksia työpaikoilla on edessä?

– Hoivayksikköjen mitoitus on ollut pääsääntöisesti ainakin paperilla vähintään 0,5. Haasteena onkin ollut käytännön toteutus. Nyt laki kuitenkin määrää, että nimenomaan toteutuneen mitoituksen tulee olla vähintään 0,5. Pelkään, että työnantajat eivät ole valmistautuneet työnjakoon liittyvään muutokseen. Siitä tulee varmasti paljon kysymyksiä SuPeriin.

Mitä työntekijä voi tehdä tilanteessa, jossa työnantaja ei tee mitoitukselle mitään voimaan astuvasta laista huolimatta?

– Ensimmäinen askel on keskustella asiasta työkavereiden ja esimiehen kanssa sekä pyytää esimiestä korjaamaan tilanne. Jos näin ei tapahdu, kannattaa olla yhteydessä työsuojeluvaltuutettuun, jolle työkuormaa koskevat asiat kuuluvat. Myös SuPerin paikallinen ammattiosasto auttaa viemään asiaa eteenpäin. Kunta on velvollinen valvomaan lain noudattamista alueellaan, on kysymys sitten omasta tai yksityisestä palvelusta.

SuPerin asiantuntija Sari Ilonummi oli mukana Sosiaali- ja terveysministeriön iäkkäiden henkilöiden palvelujen uudistamistyöryhmän mitoitusjaostossa, joka muotoili henkilöstömitoitukseen liittyvät asiat lainsäädäntöön.

Hoitajamitoitus eteni lakiin vuosien työn tuloksena

SuPer totesi jo vuosia sitten, ettei hoitajia ole riittävästi vanhustenhoidossa ja että ongelmat olivat syvenemässä vuosi vuodelta. Liitto on pitkään vaatinut suosituksia järeämpiä säädöksiä riittävän ja koulutetun hoitajamäärän varmistamiseksi kaikissa ympärivuorokautista hoitoa antavissa yksiköissä.

2008
Sosiaali- ja terveysministeriö ja Suomen Kuntaliitto antoivat iäkkäiden ihmisten palvelujen kehittämistä koskevan laatusuosituksen. SuPer vaati kannanotoissaan, että koulutetun henkilökunnan osuus määritellään erikseen ja että koulutetun henkilökunnan mitoitukseksi asetetaan vähintään 0,7.

2010
SuPer vaati, että vanhustenhuoltoon saadaan oma laki. Liitto otti kantaa myös siihen, että lakiin kirjataan henkilöstömitoitus, ja mitoitusperusteita suunniteltaessa keskiöön nostetaan asiakkaiden tarpeet.

2012
Esitys vanhuspalvelulaista oli lausuntakierroksella, ja SuPer antoi siitä oman lausuntonsa. Liitto näki esityksen heikkoutena sen, että henkilöstömitoitus jätettiin auki – pelkät laatusuositukset eivät liiton mukaan taanneet mitoituksen toteutumista. SuPer teki selvityksen vanhusten laitoshoidon tilasta. Jäsenille suunnatun kyselyn tulokset olivat hälyttäviä. Niiden perusteella liitto vaati eduskunnalta koko vanhustenhuollon arvostuksen parantamista. SuPer tapasi aktiivisesti puolueiden edustajia, ja useat puolueet näyttivätkin vihreää valoa mitoituksen kirjaamiseksi lakiin.

2013
Vuosi oli merkittävä: heinäkuussa astui voimaan ensimmäinen, pelkästään vanhuksia koskeva laki. Samaan aikaan vanhuspalvelulain kanssa annettiin uusi laatusuositus tukemaan lain voimaantuloa. Lakiin ei kuitenkaan kirjattu henkilöstömitoituksen vähimmäismäärää, mitä SuPer jälleen kritisoi. Liitto vaati yhä mitoituksen kirjaamisesta lakiin ja piti riittävänä mitoituksena 0,8:aa.

2014
Päättäjät lupasivat avata vanhuspalvelulain, mikäli yksikin ympärivuorokautisen vanhustenhoidon yksikkö alittaa 0,5:n vähimmäismitoituksen vuoden 2014 loppuun mennessä. SuPerin keväällä tekemän selvityksen mukaan noin 20 prosenttia vanhustenhoidon ympärivuorokautisista toimintayksiköistä alitti 0,5:n mitoituksen. Myös THL:n selvityksen mukaan vähimmäismitoitussuositus alittui 10 prosentissa vanhustenhoidon toimintayksiköissä.

2015
Esitys vanhuspalvelulain muuttamisesta oli lausuntakierroksella helmikuuhun asti. SuPer tuomitsi jyrkästi maan hallituksen säästötavoitteet ja suunnitelmat pienentää henkilöstömitoitus vanhustenhoidossa 0,4:ään. SuPerin mukaan jo silloinen suositus 0,5:n mitoituksesta tarkoitti lähinnä vanhusten säilytystä. SuPer uhkasi kääntyä asiassa Euroopan neuvoston alaisen ihmisoikeuksia käsittelevän toimielimen puoleen, mikäli hallituksen tavoitteet toteutuisivat.

2016
SuPer otti vuoden aikana useasti kantaa maan hallituksen suunnitelmiin pienentää henkilöstömitoitusta ja kampanjoi suuremman mitoituksen puolesta. Muun muassa kesäkuussa SuPer julkisti selvityksen hoitajien työkuormasta, jossa 93 % vastanneista oli huolissaan hoidon laadusta. Lokakuussa järjestettiin mielenilmaus, johon osallistui satoja superilaisia ja vanhustenhuollon tilasta huolestuneita kansalaisia. Marraskuussa SuPer haastoi kansanedustajat tekemään työvuoron vanhustenhoidossa. Vuoden lopussa hallitus lopulta luopui henkilöstömitoituksen pienentämisestä.

2017
Useita tiedotteita, mielipidekirjoituksia ja kannanottoja julkaistiin pitkin vuotta. SuPer järjesti palautekeskustelun niille kansanedustajille, jotka olivat ottaneet vastaan haasteen tehdä työvuoro vanhustenhoidossa. Haasteen otti vastaan kaikkiaan 40 kansanedustajaa ja avustajaa. Hallitus perui suunnitelmansa pienentää minimihenkilöstömitoitusta, mutta päätti laskea mitoitukseen myös muuta henkilökuntaa kuin hoitajia. SuPer totesi sen heikentävän potilasturvallisuutta ja hoidon laatua.

2018
SuPer kutsui kansanedustajat keskustelemaan vanhustenhoidon tilasta huhtikuussa. Tilaisuudessa esiteltiin pohjoismaisen vanhustyön vertailututkimus ja SuPerin kotihoidon selvityksen tulokset, jotka olivat hälyttäviä. Lisäksi liiton tekemä kysely paljasti, ettei yksityisten hoivayritysten omavalvonta toiminut. SuPerin kyselyyn vastanneet olivat huolissaan riittämättömästä henkilöstömäärästä ja hoidon laadusta.

2019
Tammikuussa Valvira keskeytti Esperi Care Ulrikan toiminnan hoidossa ilmenneiden epäkohtien vuoksi. Henkilökuntaa oli liian vähän. Tämän jälkeen räikeitä epäkohtia alkoi paljastua yhä useammassa hoiva-alan yrityksessä. Tämä osoitti, ettei pelkkä laatusuositus riittänyt turvaamaan mitoitusta ja hyvää vanhustenhoitoa. Maan hallitus esitti lopulta sitovan henkilöstömitoituksen kirjaamista lakiin.

2020
Henkilöstömitoituksesta iäkkäiden henkilöiden tehostetussa palveluasumisessa ja pitkäaikaisessa laitoshoidossa säädettiin laissa 1.10.2020 alkaen. SuPer jatkaa vaikuttamistyötä, jotta myös kotihoitoon saadaan mitoitus.

Sinua voisi kiinnostaa myös

Päiväkotien sijaispula pahentui koronaepidemian seurauksena – tilanne kuormittaa lastenhoitajia

Saattohoidon ongelmia halutaan korjata, mutta laadukasta hoitoa tarjoaviin saattohoitokoteihin ei haluta panostaa

Muutos hoiva-avustajien koulutukseen ei tuo helpotusta hoitajapulaan