Moniin uusiin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan palveluja tarjoaviin rakennuksiin on viime vuosina suunniteltu yhteiskäyttöisiä työtiloja. Työterveyslaitoksen tuoreen Tytinä-hankkeen mukaan työntekijöiden kokemukset tiloista ovat ristiriitaisia.
– Yhteiskäyttöisten tilojen hyötyjä sote-työssä vähentää se, ettei työntekijöillä usein ole vastaavaa autonomiaa oman työn ajan ja paikan suhteen kuin monessa asiantuntijatyössä. Sote-organisaatioissa on myös hierarkiaa ja tilojen käyttäjillä paljon erilaisia tarpeita, kertoo vanhempi asiantuntija Suvi Hirvonen Työterveyslaitoksesta.
Yhteiskäyttöisiä tilakonsepteja olisi kehitettävä paremmin sote-alan työhön sopiviksi. Tietotyöhön kehitettyjä toimistokonsepteja ei sellaisenaan voi siirtää sote-alan työtiloihin.
Työn sujuvuuden ja hyvinvoinnin kannalta tilasuunnittelussa on tärkeää huomioida erilaiset työtehtävät. Tutkituissa sote-organisaatioissa hiljaisuutta edellyttävää ja äänekästä työtä tehtiin usein samaan aikaan avotiloissa, ja se heikensi työrauhaa ja työn sujuvuutta.
Työrauha hukassa avotilassa
Työympäristöön tutkimukseen osallistujat olivat pääosin tyytyväisiä tai suhtautuminen oli neutraalia, mutta yhteiskäyttöiset tilat ja työn sujuvuus saivat selvästi kielteisemmät arviot kuin omat vastaanottohuoneet.
Tyytyväisimpiä uusissa tiloissa oltiin esteettömyyteen, ergonomiaan, ilmanlaatuun ja valaistukseen. Sen sijaan äänieristys, säilytystilat, tietoturva ja tilojen muunneltavuus arvioitiin heikoksi.
Arviot tilojen käytettävyydestä olivat yhteydessä hyvinvointiin. Mitä paremmin yhteiskäyttöiset tilat tukivat vuorovaikutusta ja tiimien tai yksiköiden välistä yhteistyötä, sitä korkeammaksi arvioitiin työn imu ja sitä vähemmän koettiin stressiä. Kyselytulosten perusteella henkilöstö arvioi työympäristömuutoksen johtamista pääosin kielteisesti. Kielteisimmät arviot liittyivät osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksiin.
Lue myös: Hoitajan äänielimet joutuvat koville hälyisässä työympäristossä
Lastenhoitaja: näillä vinkeillä saat päiväkodin hälyongelmia kuriin
