Tiedot käyvät ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sekä Itä-Suomen yliopiston toteuttamasta kyselystä, johon vastasi 3 866 lähihoitajaa.
Kyselyssä nimettiin lähes 30 erilaista asiakas- ja potilastietojärjestelmää. Nimetyistä järjestelmistä toimivimmaksi nimettiin esimerkiksi DomaCare, LifeCare ja Pegasos. Heikoimmat arvosanat sai julkisuudessakin paljon parjattu Apotti. Järjestelmät saivat samoja tuloksia työpaikasta ja -tehtävästä riippumatta.
Tietojärjestelmien viemä aika on pois välittömästä hoitotyöstä. Pitkällä aikavälillä se vaikuttaa lähihoitajien työhyvinvointiin ja työssä jaksamiseen.
– Välitön hoitotyö eli vuorovaikutus asiakkaiden ja potilaiden kanssa on lähihoitajille syy tulla alalle. Siitä ei pitäisi joutua tinkimään varsinkaan toimimattomien tietojärjestelmien takia, sanoo SuPerin asiantuntija Leena Kaasinen.
Kirjaamiseen pitää varata työaikaa
Suurin osa kyselyyn vastanneista lähihoitajista oli sitä mieltä, että kirjaukset ovat hyödyksi paitsi heille itselleen myös asiakkaille. Joka neljäs oli kuitenkin sitä mieltä, että heillä ei ole mahdollisuutta kirjata kiireettömästi. Suurimmalle osalle vastaajista puutteelliset tai puuttuvat kirjaukset olivat aiheuttaneet ongelmia heidän yksikössään.
– Kirjaaminen on tärkeää myös lähihoitajan oikeusturvan kannalta. Hälyttävää on, että kyselyssä yli puolet lähihoitajista vastasi, että tietojärjestelmät eivät aina toimi moitteettomasti. Järjestelmät kaatuilevat ja tulee käyttökatkoksia.
Kirjausten sisältämän tiedon katsottiin kulkevan oman yksikön sisällä pääasiassa hyvin. Sen sijaan tiedon liikkumisessa eri yksiköiden välillä nähtiin suuria puutteita. Oireellista on, että sama asia on kirjattava moneen eri paikkaan. Se kertoo siitä, että eri tietojärjestelmät eivät ole yhteensopivia.
– Tulosten perusteella tieto sosiaalihuollon ja terveydenhuollon välillä kulkee huonosti, samoin ateriapalveluiden ja apteekin kanssa. Puutteet tiedonkulussa vaarantavat hoidon laadun ja jatkuvuuden. Saman asian kirjaaminen eri paikkaan myös altistaa virheille.
Käytön ongelmista huolimatta lähihoitajat arvioivat, että järjestelmien virheellinen toiminta johti vakaviin haittatapahtumiin tai läheltä piti -tilanteisiin melko harvoin.
Lähihoitajat suurimpia käyttäjäryhmiä
Lähihoitajien tietojärjestelmien käyttöä on selvitetty nyt ensimmäisen kerran. Vastaavia selvityksiä on aikaisemmin tehty lääkäreiden, sairaanhoitajien ja sosiaalialan korkeakoulutettujen osalta. Tulokset ovat kaikissa käyttäjäryhmissä olleet samansuuntaiset.
Nyt tehty selvitys viimeistään osoittaa, että lähihoitajat ovat sote-sektorilla yksi eniten työssään tietojärjestelmiä käyttävä ammattiryhmä.
– Lähihoitajat käyttävät järjestelmiä työssään melkein yhtä paljon kuin lääkärit. Heidät pitää ehdottomasti ottaa mukaan järjestelmien kehittämiseen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, Kaasinen sanoo.
Kysely toteutettiin keväällä 2022 ennen hyvinvointialueille siirtymistä. SuPer välitti tietoa kyselystä jäsenilleen, joten iso osa vastaajista on todennäköisesti liiton jäseniä. Tekijöiden tarkoituksena on uusia kysely myöhemmin.
Sinua voisi kiinnostaa myös: Apotti-tietojärjestelmä laajenee ja meteli yltyy – terveydenhuollossa on muita aloja vähemmän teknostressiä
