Terhokodissa työskentelevä lähihoitaja Kirsi Hyväkkö: Saattohoitoa ei tehdä parissa päivässä

Saattohoitoon erikoistuneen Terhokodin ilmoitus yhteistoimintaneuvotteluista tuli järkytyksenä henkilökunnalle.

Kuolevan ihmisen hoito on kokonaisvaltaista ja vaativaa. Kuva: Mostphotos

Teksti Saija Kivimäki

Terhokotia ylläpitävän Terho-säätiön mukaan YT-neuvotteluiden perusteluna ovat tuotannolliset ja taloudelliset syyt eli pitkäaikainen tappiollinen toiminta. Neuvotteluiden piirissä on koko henkilökunta.

Täysin yllätyksenä tilanne ei tullut. Vuodepaikkojen käyttöaste on laskenut pitkällä aikavälillä ja on nyt 65 prosenttia. Kuluvan vuoden aikana 17 vuodepaikasta käytössä on ollut 11 paikkaa, kerrotaan Terhokodin tiedotteessa.

Mainos

Potilaiden määrän vähenemisen on huomannut Terhokodissa lähes vuosikymmenen työskennellyt lähihoitaja Kirsi Hyväkkö. Hän kertoo, että hänen saattohoitouransa alkuaikoina Terhokodissa kohdattiin kuolema suurin piirtein vuoden jokaisena päivänä.

Vuosien mittaan potilaiden määrä on laskenut. Surullisinta hänen mukaansa on se, että potilaita on Terhokodissa entistä vähemmän ja osa heistä lähetetään Terhokotiin aivan liian myöhään.

– Potilaat tulevat meillä yhä huonokuntoisimpina. He saattavat kuolla päivässä tai kahdessa tai jopa ambulanssiin matkalla Terhokotiin.

Tilanteet ovat Hyväkön mukaan hoitajalle äärettömän raskaita.

– Saattohoitoa ei tehdä yhdessä eikä kahdessa päivässä. Näissä tilanteissa tuntuu, että kuoleva ihminen on vain sysätty meille, ja jäljellä on järkyttynyt perhe, joka ei ole ehtinyt valmistautua asiaan.

Terhokoti tuottaa palveluita Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueelle. Myös Husissa on pantu merkille, että hoitoajat ovat lyhentyneet ja hoitopäivät vähentyneet.

Syöpäkeskuksen toimialajohtaja Johanna Mattson katsoo, että iso muutos Terhokodin täyttöasteessa on tapahtunut kuluvan vuoden aikana.

– Husin osalta hoitopäivien lukumäärässä nähdään selvin lasku huhti-toukokuussa, mikä viittaa siihen, että korona-aika on vaikuttanut tähänkin tilanteeseen. Lähetteiden määrä on pysynyt ennallaan tai jopa kasvanut.

Muutoksessa on Mattsonin mukaan myös laajempia kehityskulkuja.

– Viimeisten vuosien aikana kaupunkien kotisairaalaverkosto on laajentunut ja kotisaattohoidon palvelut ovat entistä kattavampia. Yhä useampi potilas haluaa ja voi olla kotona mahdollisimman pitkään.

Hus, Terho-säätiö ja suurimmat kaupungit sopivat elokuussa, että Hus asettaa selvityshenkilön selvittämään vaativan tason saattohoitopalveluiden järjestämistä Husin alueella.

Toiminnan jatko selviää lokakuussa

Terhokodissa tehdään vaativan erityistason palliatiivista hoitoa ja saattohoitoa, johon kuuluu esimerkiksi lasten ja nuorten vanhempien saattohoito, jolloin tukea ja apua tarjotaan koko perheelle.

Vaativaa eritystason osaamista tarvitsevat myös esimerkiksi als-potilaat, joiden elinajanodote on 3–5 vuotta diagnoosista. Heille Terhokoti on tarjonnut periodijaksoja sairauden edetessä.

Husin mukaan se on valmis neuvottelemaan erilaisista ratkaisuista ja viime kädessä valmis ottamaan Terhokodin omaksi toiminnakseen turvatakseen saattohoitopotilaiden hoidon.

Toiminnan sulauttaminen osaksi sairaanhoitopiiriä tarkoittaisi Kirsi Hyväkön mukaan muiden muassa loppua ainutlaatuiselle, avoimuuteen perustuvalle saattohoitokulttuurille.

– Kun kuolema on hyvin lähellä, se on pystyttävä kertomaan omaisille. Tämä voi olla hyvin haastavaa hoitokulttuurissa, jossa kokemukseni mukaan vain lääkäri puhuu kuolemasta potilaille ja läheisille.

Johanna Mattsonin mukaan on selvää, että Husin alueella tarvitaan vastaisuudessakin saattohoitokoti.

– Terhokoti on pioneerina kehittänyt todella korkeatasoista saattohoitoa. Sen osaamisen säilyttäminen on aidosti kaikkien tavoitteena, hän vakuuttaa.

Terhokodin yt-neuvottelut päättyvät lokakuun loppupuolella. Samoihin aikoihin on määrä valmistua selvitys Husin alueen saattohoitopalveluiden järjestämisestä.

Lue myös:

SuPerin Paavola: Terhokodin toiminnan on jatkuttava – laadukasta saattohoitoa ei saa lopettaa

Saattohoidon koulutusta kehitetään ja lisätään

Lähihoitaja Kirsi Hyväköstä tuli alanvaihdon myötä saattohoidon ammattilainen: ”Työssä on paljon myös iloisia hetkiä”

Lähihoitaja kohtaa saattohoidossa kuolevan ja omaisen: Hoidettavaa täytyy kohdella arvokkaasti

Lähihoitaja vanhustyössä – 10 kysymystä saattohoidosta

Sinua voisi kiinnostaa myös

Muutos hoiva-avustajien koulutukseen ei tuo helpotusta hoitajapulaan

Vammaiskortin kriteerit herättävät keskustelua – kortin on hankkinut alle viisi prosenttia siihen oikeutetuista

Hoitajamitoitus on sitova lokakuusta alkaen – nämä asiat muuttuvat