Uusien kansallisten suositusten tavoitteena on edistää lasten ja nuorten hyvinvointia sekä ehkäistä laitteiden käytön ja sisältöjen aiheuttamia haittoja.
Uudet suositukset koskevat vapaa-aikaa, mutta ne heijastuvat myös varhaiskasvatukseen. Ruutuaika ja digilaitteiden käyttö nousevat usein esiin keskusteluissa vanhempien kanssa.
– Varhaiskasvatussuunnitelma velvoittaa ammattilaisia digitaaliseen osaamiseen. Digitaalisuuden pitäisi näkyä jokaisen lapsen varhaiskasvatussuunnitelmassa ja päiväkotien arjessa, muistuttaa SuPerin varhaiskasvatuksen asiantuntija Johanna Pérez.
Oppimista ja iloa harkitusti
Lastenhoitaja Carita Roivainen, 24, pitää suosituksia pääosin hyvänä asiana. Hän kertoo saaneensa aikoinaan ensimmäisen älypuhelimensa kuudennella luokalla eli suunnilleen suositusten mukaisessa iässä.
– Se oli minulle sopiva hetki. Somen sisältö on välillä tosi raakaa, eikä pienten lasten pidä nähdä sellaista. Vanhempien voi olla vaikea kontrolloida käyttöä, sillä vaikka omalla lapsella sovelluksia ei olisi, kaverilla ne voivat olla, hän pohtii.
Carita työskentelee Pohjois-Pohjanmaan pikkukunnassa Vaalassa. Siellä lapset kasvavat digitaalisuuteen päiväkodin ensimmäisistä vuosista alkaen. Alle 3-vuotiaiden ryhmässä digilaitteita käytetään oppimisen tukena harkiten.
– Kuuntelemme älytaululta Lukulumo-sovelluksesta satuja. Se helpottaa arkea silloin, kun isossa ryhmässä yhden aikuisen on vaikea irrottautua lukemaan kirjaa. Totta kai valitsemme aina mieluummin fyysisen kirjan, jos se vain on mahdollista.
Myös luontolive-verkkopalvelu on ollut ryhmän suosiossa. Videoiden avulla lapset ovat perehtyneet muun muassa karhujen elämään.
Digisuositusten mukaan satujen kuunteleminen on sopivaa sisältöä myös kaikkein nuorimmille lapsille, vaikka muuten alle 2-vuotiaille ei suositella ruutuaikaa lainkaan. Poikkeuksia voivat olla myös perheen yhteiset videopuhelut tai valokuvien katseleminen.
Digitaidot eivät kehity itsestään
Siinä missä lapset omaksuvat digiarkea yhdessä tekemällä, varhaiskasvatuksen ammattilaiset tarvitsisivat lisää tukea ja koulutusta vahvistaakseen omaa osaamistaan. Lastenhoitajien digitaidot vaihtelevat paljon. Kaikki eivät ole tottuneita käyttämään laitteita, eikä työajalla useinkaan ole mahdollisuutta opetella uutta.
– Minulta pyydetään usein apua laitteiden kanssa. On hyvä, että kysytään neuvoa eikä vain pyydetä tekemään puolesta, sillä silloin kysyjäkin oppii, Carita Roivainen kertoo.
Digitalisaatio etenee varhaiskasvatuksessa edelleen epätasaisesti. Turun yliopiston viime syksynä julkaisema tutkimus osoittaa, että henkilöstö tarvitsee yhä runsaasti tietoa, tukea ja koulutusta digitalisaation edistämiseksi. Osaamista tarvitaan muun muassa hyödyllisten sovellusten tunnistamiseen, sisältöjen laadun arviointiin ja lapsen ohjaamiseen digivälineiden pariin pedagogisesti perustellulla tavalla.
– Digitaitoja ja osaamista tulee kehittää, sillä laitteet ovat hyödyllisiä vain hallitusti käytettyinä, Johanna Pérez muistuttaa.
Uudet digisuositukset
- Ensimmäistä kansalliset suositukset lasten ja nuorten digilaitteiden vapaa-ajan käytölle.
- Suositukset ovat laatineet THL ja Opetushallitus. Niissä on kuultu asiantuntijoita mutta myös lasten ja vanhempien ajatuksia ja mielipiteitä.
- Tavoitteena on, että digikäyttö on ikätasoista ja kehitystä tukeva.
Suositukset tiivistetysti
- Alle 2-vuotiaille ei ruutuaikaa lainkaan.
- 3–10-vuotiaille ruutuaikaa enintään tunti päivässä.
- 11–13-vuotiaille enintään kaksi tuntia.
- Alle 13-vuotiaille ei omaa älypuhelinta eikä sosiaalisen median käyttöä.
Lue myös: Askel, askel, digihyppy! Korona vauhditti digitaalisten työkalujen käyttöönottoa päiväkodeissa
