Pääkaupunkiseudulla on suuri pula varhaiskasvatuksen sijaisista. Pelkästään Helsingin varhaiskasvatuksessa on tarve sadoille lyhytaikaisille sijaisille, toteaa SuPerin pääluottamusmies Päivi Salmén-Gren.
Keväällä alkanut koronaepidemia on tuonut lisähaasteita jo ennestään vaikeaan sijaistilanteeseen. Henkilöstöpalveluyhtiö Seuren vastaava myyntipäällikkö Kaarina Liimatainen toteaa, ettei Seure ole kyennyt vastaamaan varhaiskasvatuksen asiakkaiden kysyntään toivotulla tavalla.
Liimataisen mukaan kevään koronaepidemian aikana asiakkaiden kysyntä varhaiskasvatuksen sijaisista käytännössä lakkasi, kun moni lapsi jäi kotihoitoon. Päiväkodit pärjäsivät vakituisen työvoimansa turvin, minkä seurauksena Seure lomautti varhaiskasvatuksen työntekijöitään.
Elokuun lopulla ja syyskuussa varhaiskasvatuksen sijaistarve alkoi vähitellen palautua koronaepidemiaa edeltäneelle tasolle. Sen sijaan valmius välittää sijaisia ei ole ollut yhtä hyvä kuin aiemmin.
– Työkohteisiin ei saa mennä, jos on pieniäkin flunssan oireita ja koronatestien tuloksissa on viivettä. Lisäksi keikkatyötä tekevät ovat ottaneet työtä vastaan aiempaa varovaisemmin varsinkin uusista kohteista, Liimatainen sanoo.
Lähihoitajat sijaistavat lastentarhanopettajia
Pula varhaiskasvatuksen opettajista on johtanut tilanteeseen, jossa moni lastenhoitaja on siirtynyt tekemään opettajan sijaisuutta. Tällä hetkellä esimerkiksi Helsingissä jo yli 500 varhaiskasvatuksen lastenhoitajaa työskentelee opettajan sijaisena.
– Tämä tietenkin tarkoittaa sitä, että myös opettajia sijaistavien lastenhoitajien tilalle on palkattava sijaisia, Päivi Salmen-Grén huomauttaa.
Hänen mukaansa osa lastenhoitajista on suhtautunut opettajien sijaisuuksiin myönteisesti, ja jotkut ovat jopa innostuneet jatko-opinnoista. Toiset puolestaan ovat kokeneet haastavana sen, että he tekevät varhaiskasvatuksen opettajan sijaisuutta, johon heillä ei ole koulutusta.
Suunnitelmallisuus on nyt tärkeää
Varhaiskasvatuksen henkilöstömitoituksesta poikkeaminen ei saa olla säännönmukaista tai toistuvaa, mutta lyhytaikainen mitoituksesta poikkeaminen on sallittu. Päivi Salmen-Grén huomauttaa, että työyhteisö kuormittuu nopeasti, jos sijaisista on jo lähtökohtaisesti pulaa ja sen lisäksi tulee yllättäviä poissaoloja.
– Lasten turvallisuus vaarantuu, jos henkilökuntaa on liian vähän. Lisäksi lasten retket, pienryhmätoiminta ja muut suunnitelmat saattavat peruuntua liian vähäisten työntekijäresurssien vuoksi. Myös lastenhoitajien oman elämän suunnittelu käy hankalaksi, kun ei ole tietoa siitä, mihin aikaan pääsee töistä kotiin, Salmén-Gren toteaa.
Hän painottaa varhaiskasvatuksen suunnitelmallisuuden ja ennakoinnin merkitystä. Tiedossa olevien poissaolojen, kuten lomien ja koulutusten ajaksi tulisi etsiä sijaiset riittävän ajoissa.
– On esimiesten vastuulla, että henkilökuntaa on riittävästi.
Salmén-Gren toteaa, että varhaiskasvatuksen vetovoimaisuus on turvattava, jotta sinne saadaan lisää työntekijöitä. Tämä edellyttää myös sitä, että sijaisjärjestelyt ovat kunnossa, ja että henkilöstön työhyvinvointiin ja työpaikan ilmapiiriin panostetaan.
– Työpaikoilla kannattaa myös kiinnittää huomiota siihen, miten sijaiset otetaan vastaan. Heille tulisi antaa riittävä perehdytys ja positiivista palautetta.
