Sosiaalinen media on haastanut perinteisen median uutisointia työtaistelusta ja tuonut keskusteluun uuden tason, Mäkinen kuvailee. Siinä missä työnantajapuoli on saanut omia näkemyksiään läpi perinteisessä mediassa, työntekijät ovat tuoneet omaa kantaansa esiin sosiaalisessa mediassa.
– Hoitajat ovat tehneet valtavan työn, että ovat jakaneet omia kokemuksiaan, vaikka se ei aina ole helppoa. Niissä on erilaista voimaa kuin virallisissa kannanotoissa. Sosiaalinen media pyörii tunteiden, kokemusten ja reaktioiden varassa, ja hoitajien kokemukset ovat herättäneet vastakaikua ihmisissä.
Kiinnostavaa tutkijan mukaan on se, kuinka työkiistaan ovat ottaneet kantaa monet sellaisetkin somevaikuttajat, jotka eivät aikaisemmin ole ilmaisseet poliittisia näkemyksiään tai profiloituneet ammattiyhdistyksen puolestapuhujiksi.
Mäkinen ottaa esimerkiksi toimittaja ja juontaja Maria Veitolan, jolla on Instagramissa lähes 200 000 seuraajaa. Kun Veitola pyysi hoitajia jakamaan kokemuksiaan, vastauksia tuli valtava määrä, ja kun Veitola jakoi niitä tilillään, ne keräsivät paljon reaktioita.
– Hän tavoitti sekä lakkoilevat hoitajat että suuren yleisön.
Ensimmäinen somelakko
Sosiaalisen median kanavista on lyhyessä ajassa tullut merkittävä osa hoitajien työtaistelua. Hoitajien työolot sote-alan isot ja pienet kriisit ovat olleet somessa puheenaiheena aikaisemminkin, mutta ei yhtä laajasti.
– Sosiaalisen median tuki ei ole vain liittojen kampanjointia. Se on lähtöisin ihmisistä, jotka eivät ole sidoksissa lakkoon, ja kertoo siitä, että yhteiskunnassa on paljon tukea hoitajien tavoitteille, Katariina Mäkinen sanoo.
Monista somepostauksista paistaa läpi turhautuminen, ettei pitkään jatkuneita ongelmia ole vieläkään saatu ratkaistua. Ikäviä tunteita puretaan myös huumorin kautta.
Nyt on oikea aika
Sosiaalisen median sisällöissä ei tutkijan mukaan ole kyse pelkästään hoitajien työtaistelusta vaan se liittyy laajempaan yhteiskunnalliseen turhautumiseen, kuinka sosiaali- ja terveydenhuoltoon ei panosteta riittävästi ja toisaalta kuinka naisenemmistöisiä aloja ei vieläkään ole saatu nostettua ylös palkkakuopasta.
Taustalla vaikuttaa myös se, miten hoitohenkilökuntaa on kohdeltu koronapandemian aikana. Hoitajapula ja pienet ja suuret hoivakriisit ovat lisänneet sympatioita hoitotyötä tekeviä kohtaan ja pohjustaneet nykyistä tilannetta.
– Hoitajien lakko on osunut hyvään kohtaan. Sitä on yksiselitteisen helppo lähteä puolustamaan. Varsinkin 30–40-vuotiaat somevaikuttajat ja heidän seuraajansa ovat sen ikäisiä, että hoivan ja varhaiskasvatuksen kysymykset liittyvät omaan arkeen ja niihin on helppo tarttua.
