Lähihoitajien työn kuormittavuus näkyy lisääntyneinä sairauspoissaoloina – Nuoret erityisen kuormittuneita

Kunta-alan työntekijöiden sairauspoissaolot kääntyivät viime vuonna kasvuun. Lähihoitajilla sairauspoissaoloja on keskimääräistä selvästi enemmän. Ammattikuntaa kuormittavat kiire, häly, toistuvat keskeytykset ja puutteelliset ohjeet.

lähihoitaja sairauspoissaolo

Sairauspoissaolojen määrä laski kunta-alalla vuodesta 2008 vuoteen 2013, minkä jälkeen vuosittaisten sairauspoissaolopäivien määrä on pysynyt tasaisena. Vuonna 2018 tilanteessa tapahtui kuitenkin ikävä käänne. Kuva: Ingimage.

Teksti Sonja Kähkönen

Kuntatyöntekijöiden sairauspoissaolot kääntyivät nousuun vuonna 2018, osoittavat Työterveyslaitoksen Kunta10-tutkimuksen tulokset. Vuodesta 2013 asti sairauspoissaolojen määrä on pysynyt tasaisena ja on ollut keskimäärin 16,7 päivää työntekijää kohden. Viime vuonna luku oli kuitenkin keskimäärin 17 päivää. Kasvua oli sekä lyhyiden 1-3 päivää kestävien että pidempien yli 3 päivää kestävien sairauspoissaolojen määrissä.

Kunta-alan tilanne heijastelee yleistä sairauspoissaolotilannetta, sillä Kelan tilastot ovat samansuuntaiset kunta-alan lukujen kanssa. Kelan tilastoissa sairauspoissaolojen nousu näkyi jo vuonna 2017.

Lähihoitajilla enemmän sairauspoissaoloja

Ammattiryhmien välillä on suuret erot sairauspoissaoloissa. Vähiten sairauspoissaoloja oli rehtoreilla – keskimäärin 6,5 päivää. Sen sijaan kodinhoitajilla sairauspoissaoloja oli keskimäärin 31,9 päivää, koulunkäyntiavustajilla 26,7 päivää ja hoitajilla, lähihoitajilla ja laitoshuoltajilla 24,9 päivää.

Mainos

– Lähihoitajien työn kuormittavuus näkyy sairauspoissaoloissa. Nämä luvut ovat huolestuttavia, mutta eivät yllättäviä, toteaa puheenjohtaja Silja Paavola SuPerin tiedotteessa.

SuPerin asiantuntija Sari Erkkilä kertoo, että viitteitä tilanteesta on saatu kentältä monin tavoin.

– Työtahti on kiristynyt työpaikoilla ja henkilöstöä on liian vähän. Kuntien talousahdingossa sijaisia ei palkattu ja nyt sijaisia on vaikea saada. Työt kaatuvat olemassa olevien työntekijöiden tehtäväksi. Uudet työntekijät ehditään perehdyttämään heikosti, mikä lisää työkuormaa.

Erkkilän mukaan Pohjoismaisessa vertailussa hoitotyöntekijöiden työnhallinnan tunne on vähentynyt.

– Tämä johtuu siitä, että asiakasmäärät ovat nousseet, työpaine on kiristynyt, ylityöt ovat lisääntyneet, luottamus esimiesten ja työntekijöiden välillä on heikentynyt ja työhön kohdistuva kontrolli on lisääntynyt. Myös vaikutusmahdollisuudet oman työn organisointiin ovat vähentyneet. Hoitajien näkemykset heidän saamastaan arvostuksesta ovat heikolla tasolla.

Perus- ja lähihoitajien työn kuormittavauus kävi ilmi myös Työterveyslaitoksen Aivotyökyselystä, jonka kohderyhmänä olivat SuPerin jäsenet. Kyselyn mukaan lähihoitajien ajattelutyötä kuormittavat erityisesti epäselvät ja ristiriitaiset ohjeet, kiire, melussa työskentely, tehtävien keskeytykset ja huomion siirtäminen jatkuvasti tilanteesta ja tehtävästä toiseen. Näistä kiire nousi esiin merkittävimpänä kuormitustekijänä.

Nuorten sairauspoissaolot ovat lisääntyneet

Ikäryhmien väliset erot sairauspoissaolojen määrässä ovat tasoittuneet. Vuonna 2000 alle 30-vuotiailla oli sairauspoissaoloja keskimäärin 13 päivää, 30–40-vuotiailla 15 päivää, 40–50-vuotiailla 16 päivää ja yli 50–vuotiailla 21 päivää. Sen sijaan vuonna 2018 alle 30-vuotiaat, 30–40-vuotiaat ja 40–50-vuotiaat sairastivat keskimäärin 16 päivää, kun taas yli 50-vuotiaat sairastivat keskimäärin 19 päivää.

Työterveyslaitoksen Aivotyökyselyssä vertailtiin alle 25-vuotiaiden ja yli 55-vuotiaiden tuloksia. Huolestuttavaa oli, että alle 25-vuotiaista noin puolet kertoi tuntevansa itsensä väsyneeksi kaiken aikaa tai suuren osan ajasta. Sen sijaan yli 55-vuotiaat kokivat väsymystä selvästi harvemmin. Alle 25-vuotiaista myös suurempi osa koki olevansa henkisesti tai fyysisesti uupunut tai täysin lopussa verrattuna yli 55-vuotiaisiin. Nuorista noin 30 prosenttia koki olevansa lopussa kaiken aikaa tai suuren osan ajasta.

– Viesti on pysäyttävä, sillä heidän tulisi jaksaa työelämässä kymmeniä vuosia, Silja Paavola sanoo.

Hän muistuttaa, että lähihoitajien työssä osaaminen on keskeisessä roolissa, eikä nuorilta voi odottaa samaa osaamista kuin kokeneemmilta hoitajilta.

Hoitoalalle saatava lisää työntekijöitä

Silja Paavolan mukaan sairauspoissaoloihin johtavia ongelmia ratkottaessa työpaikoilla tulisi kiinnittää huomiota työn johtamiseen. Työnantajien tulisi huolehtia erityisesti siitä, että työntekijöiden määrä on riittävä suhteessa työmäärään.

Paavola muistuttaa, että sairauspoissaoloihin vaikuttavat myös tuki- ja liikuntaelinvaivat, jotka ovat yleisiä perus- ja lähihoitajilla.

– Ergonomian on työssä oltava kunnossa, erityisesti myös siksi, että raskashoitoisia potilaita ja asiakkaita on enenevässä määrin.

– Työntekijöillä tulee olla mahdollisuus työskennellä raskashoitoisten potilaiden ja asiakkaiden kanssa pareittain, jos se on asiakkaan hyvän hoidon ja työntekijöiden työsuojelun vuoksi perusteltua. Tästä ei saa tinkiä, Sari Erkkilä painottaa.

Sinua voisi kiinnostaa myös

Gerontologian professori Marja Jylhä: ”Henkilöstömitoituksen peruminen on omiaan karkottamaan hoitajia alalta”

Perhevapaauudistus näkyy uusissa työehtosopimuksissa ja vaikuttaa viipeellä myös varhaiskasvatukseen

Kia Lampi: ”Kuukautishäpeä näkyy työpaikoilla”