Yhteiskunnan muutoksen myötä myös hoitotyö on muuttunut pitkälti tiedolla työskentelyksi. Työterveyslaitoksen tuotepäällikkö Teppo Valtonen toteaa, että hoitotyö on vaativaa aivotyötä, joka kuormittaa tiedonkäsittelykykyä.
– Hoitotyössä on vastuuta muiden terveydestä, asiakkaiden ja potilaiden tunteiden huomioimista ja yksityiskohtaisen tiedon muistamista. Lisäksi työhön sisältyy paljon tiimityötä, jossa on huomioitava kollegat. On lukemista, kirjoittamista, jatkuvaa huomion siirtämistä kohteesta ja tilanteesta toiseen sekä useiden asioiden tarkkailua, Valtonen listaa.
Lähihoitajia kuormittaa eniten kiire
Työterveyslaitos kartoitti yhteistyössä SuPerin kanssa perus- ja lähihoitajien aivotyön tilannetta Työterveyslaitoksen Aivotyökyselyllä. Tulosten mukaan hoitajat joutuvat tekemään useita kertoja päivässä ihmisen terveyteen liittyviä päätöksiä häiriöisessä ympäristössä. Heillä on päätöksenteon tukena vain epäselviä ohjeita sekä puutteellista ja ristiriitaista tietoa. Lähihoitajia kuormittavat työssä erityisesti ristiriitaiset ja puutteelliset ohjeet, kiireessä ja melussa työskentely, jatkuva huomion siirtäminen ja tehtävien keskeytyminen.
Tutkimuksen mukaan esimerkiksi puhehälyssä työskentely heikentää suoriutumista tyypillisissä tietotyötehtävissä jopa 10 prosenttia, kertoo Työterveyslaitoksen kehittämispäällikkö Tiina Heusala. Myös keskeytykset kuormittavat. Jopa 20 prosenttia keskeytyvistä tehtävistä voi jäädä päivän aikana hoitamatta.
Superilaisille tehdystä kyselystä ilmenee, että kiire oli yksi merkittävimmistä lähihoitajien kuormitustekijöistä.
– Vastausten mukaan kiireen tunne on jatkuvaa ja noin 90 prosenttia vastaajista kokee sen vähintään kuormittavana, mutta jopa 40 prosenttia erittäin kuormittavana. Yli 30 prosentilla vastaajista on vain harvoin tai ei koskaan tarpeeksi aikaa työtehtävilleen, Teppo Valtonen toteaa.
Kyselyn mukaan lähes 40 prosenttia vastanneista kokee, että työt kasautuvat aina tai usein. Yli 10 prosenttia kokee jäävänsä jälkeen työtehtävissä.
Valtonen toteaa, että vastaajien stressikokemus on melko voimakas. Yli puolet kyselyyn vastanneista koki stressiä vähintään tasolla 6 asteikolla nollasta kymmeneen. Lähes 30 prosenttia vastaajista koki stressiä tasolla 8.
– Iso osa, noin 30 prosenttia, tuntee itsensä väsyneeksi suurimman osan ajasta tai kaiken aikaa. Fyysistä ja henkistä uupumista oli yli 20 prosentilla vastanneista.
Kuormitusta voi vähentää selkeyttämällä työtä
Teppo Valtosen mukaan on työnantajan vastuulla huolehtia siitä, että työntekijöiden määrä on riittävä suhteessa työmäärään. Työyhteisöissä voidaan myös muilla tavoin vähentää turhaa aivokuormaa. Esimerkiksi melua ja puhehälyä voidaan Valtosen mukaan hallita järjestämällä rauhallisia työtiloja keskittymistä vaativia tehtäviä varten.
– Tiedon ja ohjeiden epäselvyyttä voidaan vähentää sopimalla selkeät vastuuhenkilöt eri tehtäville ja varmistamalla, että vastuuhenkilöillä on aika ja paikka vastuun täyttämiseen.
Valtosen mukaan monen tehtävän samanaikaista tekemistä voidaan puolestaan välttää aikatauluttamalla tehtävät entistä selkeämmin.
Suomen lähi- ja perushoitajaliiton puheenjohtaja Silja Paavola muistuttaa, että lähihoitajan työ on vaativaa ja edellyttää paljon myös koulutukselta.
– Moni ajattelee, että lähihoitajaksi voi tulla kuka tahansa. Näin ei kuitenkaan ole. Tutkimustuloksistakin näkyy, että lähihoitajan työ on hyvin kuormittavaa. Täytyy olla riittävästi perusosaamista, koulutuksen tuomaa syvää osaamista. Työssä on hallittava useita osa-alueita samanaikaisesti. Koulutuksen myötä on myös saatava osaamista siihen, että ihminen ymmärretään kokonaisuutena ja ymmärretään koko ihmiskaaren kehitys pienestä lapsesta kuolemaan saakka, Paavola sanoo.
Faktaa Aivotyökyselystä:
- Kyselyyn saatiin yli 5 500 vastausta kaikista maakunnista ympäri Suomea.
- Vastaajista 96 prosenttia oli naisia ja heidän keski-ikänsä oli 47 vuotta.
- Yli 40 prosenttia vastaajista työskenteli vanhusten parissa.
- Lähes 40 prosentilla vastaajista pääasiallinen työaikamuoto oli kolmivuorotyö, mutta yli 30 prosenttia vastaajista teki kaksivuorotyötä ilman yövuoroa.
- 69 prosentilla työnantaja oli kunta, kaupunki tai kuntayhtymä ja 29 prosentilla työnantaja oli yksityinen yritys tai säätiö.
- 42 prosenttia vastaajista teki vanhustyötä, 19 prosenttia työskenteli kotihoidossa, 14 prosenttia sairaalassa tai terveyskeskuksessa, 8 prosenttia varhaiskasvatuksessa ja 4 prosenttia mielenterveys- tai päihdetyötä. 13 prosentilla alana oli jokin muu.
Työterveyslaitoksen kehittämispäällikkö Tiina Heusala, tuotepäällikkö Teppo Valtonen ja SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola puhuivat perus- ja lähihoitajille suunnatussa webinaarissa 7. toukokuuta. Tallenne webinaarista on katsottavissa Työterveyslaitoksen verkkosivuilla.
