Lähihoitajia katoaa alalta, mutta moni myös haluaa palata merkitykselliseen työhön

Alalta kadonneet lähihoitajat ovat puhuttaneet paljon. On esitetty erilaisia arvioita, miten paljon lähihoitajiksi kouluttautuneita on siirtynyt muihin töihin. Luvut ovat liikkuneet kymmenissä tuhansissa.

"Lähihoitaja työssään, lähihoitaja ja pyörätuolipotilas."

Koronapandemia vei monelta työt. Hoitoalalle palaaminen oli mahdollista, jos oli aiemmin opiskellut lähihoitajaksi. Jotkut myös päättivät kouluttautua alalle, joka työllistää varmasti. Kuva: Mostphotos

Teksti Minna Lyhty

Monet jatkavat opintoja lähihoitajakoulutuksen jälkeen ammattikorkeakoulussa, jotkut myös yliopistossa. Osa hankkii toisen tutkinnon ammattikoulusta. Sellaisiakin alalta lähteneitä lähihoitajia on paljon, jotka eivät ole opiskelleet uutta tutkintoa. THL:n mukaan vuonna 2014 heitä oli hieman yli 10 000. Mihin lähihoitajat sitten työllistyvät, elleivät he hanki uutta koulutusta?

– Ainakin asiakaspalvelutehtäviin. Lähihoitajien kokemusta erilaisten ihmisten kohtaamisesta arvostetaan, SuPerin asiantuntija Soili Nevala kertoo.

Nevala tietää, että moni lähtee alalta pettyneenä.

– Useat tulevat alalle vaaleanpunaisin silmälasein. He ajattelevat, että on ihanaa päästä auttamaan muita. Työn rankkuus tulee yllätyksenä. Kun ei pysty tekemään työtä niin hyvin kuin haluaisi resurssien puutteen vuoksi, eettinen kuorma kasvaa ja se uuvuttaa.

Mainos

Joillekin ala ei alun perinkään ole ollut mieluinen. Sinne on vain ajauduttu. Nevala uskoo, että tällaiset ihmiset lähtevät muihin tehtäviin, kun se vain on mahdollista. Jos ei ole motivaatiota työhön, alalla pysymisestä ei hyödy kukaan.

Hoitotyössä on myös vetovoimaa

Koronapandemian vuoksi joiltakin loppuivat työt väliaikaisesti kokonaan. Erityisesti, palvelu-, matkailu-, ravintola-, kulttuuri-, markkinointi- ja kaupan alat ovat kärsineet koronan vaikutuksista. Jos takataskussa oli lähihoitajan tutkinto, se mahdollisti itsensä työllistämisen muiden töiden loppuessa.

Nevala uskoo, että alalle palasivat ne, jotka eivät pelänneet koronaa ja jotka jaksoivat painaa rankkaa työtä. He saattavat kuitenkin haluta takaisin toiselle alalle pandemian helpottaessa.

Nevalan mukaan alalle palaa hoitajia myös pysyvästi, vaikka he eivät olisi vuosiin olleet hoitotyössä.

– Palaajat ovat tehneet harkitun päätöksen. Hoitotyössä on palkitsevuutta kaikesta raskaudesta ja vuorotyöstä huolimatta. Lähihoitajaksi opiskelleet ovat yleensä ihmissuuntautuneita. He pitävät toisten ihmisten kanssa työskentelystä.

Stadin ammattiopiston rehtori Eeva Sahlman kertoo, että lähihoitajakoulutuksen hakijamäärissä on havaittu maltillista nousua koronapandemian aikana. Koulutus vetää puoleensa myös aikuisia ammatinvaihtajia.

– Alan työllisyys on hyvä ja monella nuoruuden haave hoiva- ja hoitotyöstä on jäänyt toteuttamatta. Useat pitävät oman osaamisen kehittämistä ja työn ihmisläheisyyttä merkityksellisenä. Toki työttömäksi jääminen on yksi konkreettinen syy vaihtaa alaa.

Töitä tuhansille uusille hoitajille

Lähihoitajilla on nykyisin varaa valita, missä haluavat työskennellä. Vaikka vakituista paikkaa ei onnistuisi heti saamaan, sijaisuuksia on tarjolla paljon.

Ammattibarometri kertoo työ- ja elinkeinotoimistojen näkemyksen lähihoitajan ammatin kehitysnäkymistä lähitulevaisuudessa. Maaliskuussa tehdyn arvion mukaan hoitajista on pulaa kaikkien muiden Ely-keskusten alueella paitsi Pohjois-Karjalassa. Alueiden sisällä on kuntakohtaista vaihtelua.

Alan työvoiman tarve kasvaa tulevina vuosina entisestään muun muassa lakisääteisen hoitajamitoituksen vuoksi. SuPerin kehittämisjohtaja Jussi Salon mukaan töitä olisi tehostetussa palveluasumisessa ja laitoshoidossa 4500 uudelle lähihoitajalle. Lisäksi erityisesti kotihoidossa tarvitaan tulevina vuosina merkittävästi lisää työvoimaa. Mistä tällainen määrä lähihoitajia saadaan?

– Koulutettuja hoitajia saadaan palaamaan alalle, kun laitetaan sote-alan työolosuhteet kuntoon. Osa lisätarpeesta saadaan täytettyä niin, että annetaan kaikille osa-aikatyötä tekeville hoitajille mahdollisuus kokoaikatyöhön, mikäli he itse niin haluavat. Yksi ratkaisu on karsivat soveltuvuuskokeet. Silloin opintojen keskeytyksiä tulisi merkittävästi vähemmän kuin nyt. Jos karsivia soveltuvuuskokeita ei saada, lähihoitajakoulutukseen pitäisi lisätä 2000 aloituspaikkaa vuodessa, jotta työelämään saadaan riittävä määrä valmistuneita hoitajia, Salo pohtii.

Lähihoitajat lukuina

  • Vuonna 2000 lähihoitajatutkinnon suoritti 5 754 opiskelijaa. Vuonna 2010 valmistuneiden määrä oli jo 6 462. Vuonna 2018 valmistuneita oli 10 347.
  • Kuusi prosenttia palkansaajista, jotka olivat suorittaneet vuoteen 2010 mennessä lähihoitajatutkinnon, oli kouluttautunut uudelle alalle vuoteen 2018 mennessä.
  • Lähihoitajien työttömyystodennäköisyys oli 2,7 prosenttia vuosina 2010–2017.
  • Lähihoitajatutkinnon suorittaneita ja vastaavan koulutuksen käyneitä oli työelämässä vuonna 2014 noin 147 000. Heistä 15 prosenttia työskenteli muulla kuin sosiaali- ja terveysalalla. Työttömänä oli kuusi prosenttia alalle koulutetuista.
  • Maaliskuussa 2021 työttömiä lähihoitajia oli 5 257.
  • Noin 20 prosenttia lähihoitajien työsuhteista on määräaikaisia.

 

Lue myös: 

Laulaja ja lähihoitaja Marko Maunuksela: Musiikki on mielenterveystyötä

Lähihoitajaksi opiskeleva Minna Wahlsten: Lentokoneessa ja hoivakodissa tehdään tiimityötä ja nopeita päätöksiä

Sinua voisi kiinnostaa myös

Alan ongelmat kärjistyvät lomakaudella – lähihoitajat pelkäävät, miten työpaikoilla selvitään kesästä

Päiväkotien mitoitusongelmat halutaan poistaa lakiin tulevalla tarkennuksella – Nämä asiat varhaiskasvatuksessa muuttuvat elokuussa

Valtuustoihin valitut superilaiset lähihoitajat toivovat asiallista käytöstä ja sujuvaa yhteistyötä: ”Kokemus hoitotyöstä tuo päätöksentekoon juurevuutta”