Tuoko taksi koronan? Vammaispalveluissa työskentelevät hoitajat pelkäävät terveytensä puolesta

Koronalle altistuminen huolestuttaa erityisesti vammaispalveluissa työskenteleviä lähihoitajia. Edelleenkään ei tiedetä tarkkaan, kuinka herkästi koronavirus tarttuu. Se tiedetään, että asumisyksikköön päästessään virus leviää nopeasti.

Toisen vapaus on toisen työturvallisuusriski? Asiakkaiden vapaa liikkuminen huolettaa vammaispalveluissa työskenteleviä hoitajia. Kuva: Mostphotos

Teksti Saija Kivimäki

Vammaispalveluissa työskenteleville hoitajille koronalle altistuminen on vähintäänkin yhtä suuri työturvallisuusriski kuin vanhuspalveluissa työskenteleville. SuPerin äskettäin tekemä kysely osoitti, että molemmissa on korona-aikaan ollut liian vähän suojavarusteita tai työpaikoilla on muutoin jouduttu toimimaan viranomaisohjeistusten vastaisesti.

Sosiaali- ja terveysministeriö on ohjeistanut vanhuksia ja riskiryhmiin kuuluvia vammaisia ihmisiä hoitavia yksiköitä rajoittamaan tarvittaessa asiakkaiden liikkumista. Vammaisuus ei lisää vakavan koronavirusinfektion riskiä, mutta esimerkiksi joidenkin vammojen liitännäisairaudet voivat sitä tehdä.

Mainos

Hoitajia asiakkaiden vapaa liikkuminen stressaa.

– Asukkaat lähtevät täältä ilman mitään suojavarusteita. Kuljetuspalveluiden piirissä olevat liikkuvat yleensä taksilla paikasta toiseen, vammaisten asumispalveluissa työskentelevä superilainen hoitaja kertoo.

Hän ei asian arkaluonteisuuden vuoksi halua esiintyä tekstissä omalla nimellään.

Hoitajaa pelottaa, että virustartunta leviää asumisyksikköön asiakkaan kautta.

– Taksista ei tiedä, kuka edellisenä on istunut kyydissä, ehkä koronapotilas.

Hän arvioi, etteivät kaikki asiakkaat välttämättä ole ymmärtäneet tilanteen vakavuutta tai osaa suojautua riittävän huolellisesti virukselta asumisyksikön ulkopuolella liikkuessaan.

– Tuntuu epäreilulta, että kun tartuntoja on paljastunut, sanotaan herkästi, että vika on hoitajissa ja että hoitajat tartuttavat. Kuka meitä suojaisi tartunnalta?

Kaikkien meidän liikkuminen ihmisten ilmoilla on korona-aikaan riski, sanoo SuPerin asiantuntija Niina Laitinen. Hän on työskennellyt pitkään vammaisten asumispalveluissa ja tunnistaa hyvin hoitajien huolen.

– Työnantajilta on tullut tarkat ohjeet, kuinka hoitajien tulee suojata ja suojautua koronalta, mutta ohjeistuksissa ei ole huomioitu niitä asukkaita, jotka liikkuvat omatoimisesti tai autetusti.

Laitisesta onkin nurinkurista, että juuri koronatartunnan paljastuessa syyttävä sormi osoittaa herkimmin juuri hoitajiin.

– He jos ketkä ymmärtävät aseptiikan merkityksen eivätkä halua levittää tautia työpaikalleen.

Viruksella on monta reittiä asumisyksikköön

Laitinen arvelee, että asumispalveluyksikössä työskentelevät hoitajat ovat pienempi riski asukkaalle kuin vaikkapa henkilökohtaiset avustajat, jotka kulkevat asiakkaalta toisen luo.

Riski on kuitenkin välttämätön.

–  Henkilökohtainen apu on myönnetty usein kodin ulkopuoliseen avustamiseen, esimerkiksi kaupassakäyntiin tai muuhun asioimiseen. Jos tämä evättäisiin nyt, nämäkin tehtävät kaatuisivat jo muutoinkin kuormittuneiden hoitajien vastuulle.

Edelleenkään ei tiedetä tarkkaan, kuinka herkästi koronavirus tarttuu. Se tiedetään, että asumisyksikköön päästessään virus leviää nopeasti.

Edelleenkään ei tiedetä tarkkaan,
kuinka herkästi koronavirus tarttuu. Se tiedetään,
että asumisyksikköön päästessään
virus leviää nopeasti.

Vammaispalveluissa asumisyksiköitä on monenlaisia, ja vaikka joissain yksiköissä palveluntuottajan on helppo panna ovet kiinni ja asettaa vierailukielto, läheskään kaikissa paikoissa näiden suositusten noudattamista ei pystytä valvomaan, Niina Laitinen sanoo.

– Omaisilla on iso huoli läheisistään, ja vierailuja tapahtuu, vaikka niitä ei suositella. Osa käy asianmukaisissa suojavarusteissa ja vain pikaisesti, mutta mitä asiakkaan kotona tapahtuu on heidän oma asiansa, pestäänkö kädet, käytetäänkö käsidesiä tai suojamaskia.

Hoitajat käyttävät suojavarusteita työnantajan ohjeistuksen mukaan.

– Käytössä olevat kangasmaskit ovat raskaita hengittää ja ne vettyvät nopeasti. Työpäivän päätteeksi on päänsärkyä ja huono olo. Kirurgiset nenä-suusuojat ovat parempia, mutta nekin tekevät niskajumeja, hoitaja kertoo.

Helpotusta eivät tuo ainakaan kesän helteet, jotka tekevät lisäpainoa jo ennestään raskaaseen fyysiseen työhön.

– Maski ei saisi kostua, ja kun hikoilee esimerkiksi asiakasta suihkuttaessa, niin ei se kauan kuivana pysy.

Patenttiratkaisua ei ole

SuPer-lehden haastattelema hoitaja kertoo ymmärtävänsä hyvin myös asiakkaiden näkökulman. Kevään mittaan he ovat viettäneet paljon aikaa omissa oloissaan, eikä hänkään haluaisi olla rajoittamassa vammaisten ihmisten itsemääräämisoikeutta.

Ruoka jaetaan jokaisen huoneeseen kertakäyttöastioissa, vierailut on kielletty ja ihmiset yhteen tuova toiminta peruttu kuukausiksi.

– Vammaiset eivät näe toisiaan, ainoastaan meitä hoitajia, jotka tekevät vain perushoidon.

Hän toivoo, että heillä olisi enemmän aikaa asiakkaille. Koronatartunnan ja sen leviämisen estämiseksi tehdyt toimet teettävät kuitenkin tavallista enemmän työtä. Esimerkiksi siivousta on tehostettu, ja ikävä kyllä, sitä on sälytetty hoitohenkilökunnan tehtäväksi.

Vaikeaan tilanteeseen ei ole helppoja ratkaisuja.

Niina Laitinen toivoo, että palveluntarjoajat ja kunnat ymmärtäisivät, että resurssit ovat koronan takia tavanomaista tiukemmalla ja että yksiköissä tarvittaisiin yksinkertaisesti lisää työvoimaa.

– Työtunteja voisi tarjota esimerkiksi asiakkaiden henkilökohtaisille avustajille. Se vähentäisi osaltaan tartuntariskiä, kun he joka tapauksessa ovat kontaktissa asiakkaisiin.

Lue myös: Työnantajat vaativat nyt hoitajia myös siivoamaan – koronasiivous vie kohtuuttomasti työaikaa

Altistuin koronalle – kenelle kerron?

Sinua voisi kiinnostaa myös

SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola: ”Pakkorokottaminen lisäisi hoitajien kuormitusta”

Koronavirusta nujerretaan lääkkeillä jotka jo tunnemme

Miksi koronavirustauti uuvuttaa toisia kuukausia, kun toisilta sairaus menee ohi miltei huomaamatta? Tutkijat etsivät geeneistä syitä taudin pitkittymiseen