Altistuin koronalle – kenelle kerron?

Hoitoalan työpaikoilla on vaihtelevia käytäntöjä siitä, miten koronatartuntatilanteissa toimitaan. Korona on yleisvaarallinen tartuntatauti, ja hoitavalla lääkärillä on ilmoitusvelvollisuus.

korona-altistus kenelle kerron

Esimerkiksi Ruotsissa yleisvaaralliseen tartuntatautiin, kuten koronaan, sairastuneen on kerrottava tartunnastaan niille, jotka ovat lähikontaktin vuoksi tartuntavaarassa. Suomessa vastaavaa velvollisuutta ei ole. Kuva: Mostphotos

Teksti Sonja Kähkönen

Koronavirukselle altistuneiden hoitajien yhteydenotot SuPeriin ovat lisääntyneet viime viikkojen aikana.

– Hoitajilla on ollut huolta omasta ja ennen kaikkea asukkaiden altistumisesta. Työpaikoilla ei ole selkeitä ohjeita siitä, miten tilanteessa pitäisi toimia, sopimusasiantuntija Virve Aho toteaa.

Toimintatavat koronatilanteissa vaihtelevat lähihoitajien työpaikoilla

Sote-alan työpaikoilla on Virve Ahon mukaan vaihtelevia käytäntöjä siinä, miten tartunnoista on informoitu ja miten sen jälkeen on toimittu. Tartunnasta on kertonut työntekijä itse, työterveyshuolto tai kunnan tartuntatautivastaava.  Osassa työpaikoista toimintaohjeet ovat olleet puutteellisia tai jopa ristiriidassa yleisten hygieniaohjeistusten kanssa.

Eräässä SuPerin tietoon tulleessa tapauksessa työntekijä oli sairastunut koronaan, eikä asiasta saanut kertoa heti työpaikalle. Tieto tartunnasta ja toimintaohjeet tulivat työnantajalta ja hygieniavastaavalta vasta myöhemmin. Osasto eristettiin niin, että virukselle jo altistuneet jatkoivat työtään kyseisessä yksikössä. Altistuneet olisivat saattaneet tartuttaa hoidettavat ja muun henkilökunnan.

Mainos

Tartuntatilanteessa on työnantajan vastuulla ryhtyä toimenpiteisiin, jotta työpaikalla toimitaan oikein. THL on suositellut, että työpaikalle perustettaisiin ryhmä, joka ottaisi vastuun mahdolliseen tartuntatautipandemiaan valmistautumisesta. Virukselle altistuneet henkilöt pitäisi selvittää ja asettaa karanteeniin.

– Joillakin työpaikoilla altistuneet on testattu mahdollisen tartunnan poissulkemiseksi ja he ovat olleet karanteenissa testituloksien valmistumiseen saakka. Lisäksi siivousta on tehostettu, niin kuin tällaisessa tilanteessa pitääkin tehdä, Virve Aho toteaa.

SuPerin asiantuntija Elina Ottela muistuttaa, että hygieniaohjeita ja aseptiikkaa noudattamalla päästään pitkälle:

– Silloin kun hoitohenkilökunta noudattaa hygieniaohjeita ja työskentelee aseptisesti, ei tartuntavaaraa käytännössä ole, eikä virusta levitetä myöskään työyhteisön ulkopuolelle.

Tartuntatautilaki määrää ilmoittamaan

Tartuntatautilaissa on säädetty menettelyohjeet siitä, miten tieto koronatartunnasta kulkee eteenpäin. Potilaan ei itse tarvitse huolehtia näistä ilmoituksista, vaan sen tekevät terveysviranomaiset.

Koronavirustartunta on salassapidettävä terveystieto niin kuin muutkin sairauksiin liittyvät tiedot. Koronatilanteessa pätevät siten normaalit tietosuojamääräykset, eikä koronaan sairastunut saa tulla yksilöidyksi mitenkään.

Koska kyseessä on yleisvaarallinen tartuntatauti, on hoitavan lääkärin ilmoitettava tartunnasta kunnan tai sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaavalle lääkärille. Tartuntataudeista vastaavalla lääkärillä on puolestaan oikeus ilmoittaa todennäköisestä tartuntavaarasta asianomaisille henkilöille. Tartunnan lähdettä hän ei kuitenkaan voi mainita.

Myöskään työnantaja ei saa lähtökohtaisesti nimetä tartunnan saanutta työntekijää. Työnantaja voi kuitenkin yleisellä tasolla informoida muita työntekijöitä koronatartunnasta tai mahdollisesta tartunnasta. Jos työnantaja ei tiedota koronatilanteesta asianmukaisesti ja työsuojelu on vaarantumassa, voi yhteyttä ottaa aluehallintovirastoon.

Jokainen voi itse päättää, kertooko omasta koronatartunnastaan

Esimerkiksi Ruotsissa yleisvaaralliseen tartuntatautiin sairastuneen on kerrottava tartunnastaan niille, jotka ovat lähikontaktin vuoksi tartuntavaarassa. Suomessa tartunnan saaneella ei ole vastaavaa velvollisuutta. Tartunnan saanut henkilö voi kuitenkin oma-aloitteisesti kertoa muille tartunnastaan.

Jos työntekijä epäilee tartuntaa ja lähipiirissä on riskiryhmään kuuluvia, on joka tapauksessa eettisesti oikein kertoa tartuntariskistä.

Lue myös: Suojaa ja suojaudu koronalta

Sinua voisi kiinnostaa myös

Miksi koronavirustauti uuvuttaa toisia kuukausia, kun toisilta sairaus menee ohi miltei huomaamatta? Tutkijat etsivät geeneistä syitä taudin pitkittymiseen

Koronajäljittäjä keskittyy katkaisemaan tartuntaketjut, mutta antaa puhelimessa myös henkistä tukea

Koronapandemia koettelee hoitotyön perusarvoja – Sairaan leimaaminen alkaa kun hallinnan tunne loppuu