Pitkittynyt koronatauti kuormittaa mieltä ja elimistöä, mutta nykytiedon perusteella vaikeimmistakin tapauksista voi toipua

Koronan pitkittyneistä oireista kärsiviä saattaa helpottaa tieto siitä, että toipuminen vaikeasta sairaudesta kestää kauan. Koronaviruksen aiheuttamat vauriot elimistölle korjaantuvat ajan myötä ja myös muut oireet todennäköisesti hellittävät ennen pitkää.

Sitkeinkin koronatauti voi ajan myötä hellittää ilman pysyviä vaurioita. Kuva: Mostphotos

Teksti Saija Kivimäki

Ylilääkäri Helena Liira johtaa HUSissa Suomen ainoaa koronaviruksen pitkäaikaisoireisiin keskittyvää poliklinikkaa. Klinikalla on tähän mennessä hoidettu yli 300 potilasta, ja taudista on tähän mennessä kuvattu 280 erilaista oiretta. Koronatauti diagnosoidaan pitkittyneeksi, kun oireet jatkuvat 12 viikkoa.

–  Olemassa olevan tiedon perusteella sairastuneilla ei ole pysyvää hätää. Osa voi jäädä oireilemaan pitkäksi aikaa, mutta olemme toiveikkaita kaikkein vaikeimpienkin tapausten suhteen, sanoo Liira.

Tyypillinen pitkittynyttä koronatautia sairastava potilas on keski-ikäinen tai hieman nuorempi nainen. Se, että naiset sairastuvat miehiä herkemmin, saattaa liittyä autonomisen hermoston herkkyyteen. Todennäköisesti potilaalla on uupumusta, hengenahdistusta, muisti- ja keskittymisvaikeuksia, haju- ja makuaistin muutoksia, aivosumua, rytmihäiriöitä tai erilaisia kipuja. Sairastuneella oireita on yleensä useampia ja ne vaihtelevat ajan kuluessa.

Koronatauti aiheuttaa pitkittyessään monelle potilaalle myös henkistä kuormitusta, mutta paranemisen ennuste ei ole niin synkkä kuin taudinkuvasta voisi olettaa.

 

Oireidenmukaista hoitoa

Kuntoutuskäytännöt ovat muovautuneet sitä mukaa kun tieto pitkittyneestä koronataudista on karttunut. Sairaudella on useita mekanismeja, ja myös keinot niiden nujertamiseen ovat moninaiset. Rentoutus- ja mindfullnes-harjoituksia voidaan esimerkiksi käyttää autonomisen hermoston rauhoittamiseen. Lääkkeitä käytetään oireidenmukaisesti, kuten beetasalpaajia rauhoittamaan rytmihäiriöitä.

– Joskus olemme törmänneet siihen, että potilaat toivovat kokeellisia hoitoja. Summamutikassa emme ryhdy mihinkään vaan käytämme vain tunnettuja ja turvallisia lääkkeitä.

Oman haasteensa kuntoutukseen tuo se, että useimmat oireista ovat subjektiivisia ja vaikeasti mitattavia. Arvioinnin lähtökohtana voi olla potilaan oma arvio esimerkiksi kivusta ja sen vaikutuksesta toimintakykyyn.

– Kuuntelemme potilasta ja mietimme jokaisen kohdalla, miten voisimme parhaiten tukea häntä oireiden hallinnassa.

Koronaklinikan moniammatillisessa tiimissä potilaan toimintakykyä edistetään ohjauksella ja harjoituksilla niin psykologin kuin fysioterapeutin kanssa. Erityisen tärkeää useimmille on tieto siitä, että neurokognitiiviset taidot, kuten muisti ja tarkkaavaisuus, ovat tallella.

Klinikan tiimiin kuuluu myös sosiaaliturvan tunteva sosiaalityöntekijä, joka auttaa potilaita luovimaan etuusverkostossa. Koronavirukseen liittyvät tukikäytännöt eivät vielä ole vakiintuneita, ja asianmukaisten sairauskorvausten saaminen saattaa vaatia sinnikkyyttä.

 

Hidas toipuminen kuuluu asiaan

Selvää syytä koronataudin pitkittymiselle ei edelleenkään tiedetä. Vastausta etsitään geeneistä, immuunijärjestelmän toiminnasta ja suoliston mikrobeista.

Aiemmat epäilykset ylipainon, korkean iän tai vaikean akuutin vaiheen yhteyksistä pitkittyneeseen koronatautiin eivät viimeaikaisen tiedon perusteella pidä paikkansa.

Vakava sairaus jättää aina jälkensä elimistöön. Toipuminen on hidasta taudista riippumatta. Toipilasaikana olo on pitkään puolikuntoinen ja uusien sairauksien todennäköisyys on kohonnut.

Joskus jälkitaudit pitkittävät parantumista entisestään. Esimerkiksi influenssa lisää riskiä sairastua keuhkokuumeeseen, joka saattaa edellyttää sairaalahoitoa.

–  Varmuudella ei tiedetä, onko koronataudin jälkeisessä oirehdinnassa jotain erityistä. Asian tutkiminen voi joka tapauksessa auttaa ymmärtämään muitakin infektioiden jälkeisiä oireita, Helena Liira sanoo.

Sairaala- ja varsinkin tehohoidon jälkeisyys voi selittää osaa pitkittyneen koronataudin oireista, mutta joillain tauti pitkittyy silloinkin kun akuutin vaiheen oireet ovat olleet lieviä.

Tähänastisessa tutkimuksessa ylikorostuvat sairaalahoidossa olleet koronapotilaat.

–  Melkein kaikki koronatutkimukset on tehty sairaalahoidossa olleilla potilailla, joita on kuitenkin alle yksi prosentti kaikista sairastuneista.

 

Yhä harvempi saa pitkäaikaisia oireita

Sosiaali- ja terveysministeriön asiantuntijaryhmä esitti alkuvuodesta arvion, että pitkittyneitä oireita ilmenee noin joka toisella koronaan sairastuneella aikuisella. Sekin on Helena Liiran mukaan varsin synkkä arvio. Tulokset saavat pitkittyneen koronataudin näyttämään todellista uhkaavammalta, mikä voi lisätä potilaiden ahdistuneisuutta.

Liira kertoo The Lancet -tiedelehdessä äskettäin julkaistusta hollantilaistutkimuksesta, jonka mukaan pandemian alkuvaiheessa pitkittyneen koronataudin oireita sai joka kahdeksas koronaan sairastunut.

– Tutkimus on ajanjaksolta, jolloin rokotteet eivät vielä olleet estämässä long covidia. Tämänhetkinen ilmaantuvuus on merkittävästi pienempi.

 

Viruksen teho laimenee

Koronatartuntojen piikit näkyvät pitkäaikaisklinikalla muutaman kuukauden viipeellä. Kun omikronmuunnos alkoi levitä Suomessa viime vuoden lopussa, poliklinikalla se näkyi lähetteiden määrän nousuna helmikuussa.

Kesän jälkeen tilanne klinikalla oli rauhallisempi kuin vuosi sitten, kertoo Helena Liira. Lähetteitä klinikalle on jonossa nyt 20, kun toissakesän jälkeen niitä oli yli 40. Uusia lähetteitä tulee edelleen viikoittain keskimäärin 10–15, joista suurin osa pystytään vastaanottamaan.

Koronatartuntojen kokonaismäärää voidaan enää vain arvailla, sillä suosituksesta hakeutua viralliseen testiin on pääosin luovuttu. Koko epidemian aikana Suomessa on todettu jo yli miljoona tautitapausta. Se vastaa viidesosaa suomalaisista.

Pitkällä aikavälillä tartunnan saa suurin osa suomalaisista. Herkästi muuntautuva koronavirus tuottaa joidenkin kuukausien välein uuden, nopeasti leviävän muunnoksen, joka syrjäyttää aikaisemmat versiot.

Suomessa tällä hetkellä liikkuva omikron-variantti leviää aikaisempia muunnoksia herkemmin, mutta suhteessa tartuntamääriin taudin vakavampia muotoja ja koronakuolemia on vähemmän. Rokotteet ovat antaneet hyvän suojan näitä vastaan.

– Vaikutelma on, ja maailmalta olemme kuulleet, että omikron aiheuttaisi vähän muita variantteja vähemmän pitkittyneitä oireita. Väestö alkaa myös tottua viruksiin.

Sinua voisi kiinnostaa myös

Koronavirusta on yhä vaikeampi määritellä ammattitaudiksi – jokainen epäily kannattaa yhä selvittää

Nokian kaupunki kääri hihat – lähihoitajat antavat koronarokotuksia

Korona-ajan työsiirrot aiheuttivat hoitajissa ahdistusta ja stressiä