Peruspalveluministeri Krista Kiuru totesi tiistai-illan A-studiossa, että paheneva koronatilanne vaatii hoitohenkilökunnan kelpoisuuksien tarkastamista. Lähihoitajilla ei tähän asti ole ollut oikeutta rokottaa, mutta nykyisessä koronatilanteessa asiaan halutaan muutos.
– Minusta on aivan selvää, että joudumme kysymään myös lähihoitajakoulutuksen omaavia ihmisiä ja tarjoamaan heille muutaman tunnin mittaisen päivityksen rokottamiseen, ja annamme heille lähihoitajina oikeuden rokottamiseen, totesi Kiuru A-studion haastattelussa.
Omikronmuunnos leviää, ja kaksi kertaa rokotettujen rokotesuoja hiipuu. Kunnat ovat kovilla, sillä niiden tehtäviin kuuluu koronajäljitys, -testaus ja rokottaminen. Edessä olevat juhlapyhät eivät saa Kiurun mielestä hidastaa rokotustahtia.
Avuksi koronatalkoisiin aiotaan kutsua alalta jo eläkkeelle jääneet hoitajat sekä sote-alan opiskelijat. Rokotteita halutaan ruveta jakamaan myös työterveyden kautta. Apua jäljitys- ja rokotustyöhön on pyydetty puolustusvoimilta ja sosiaali- ja terveysalan kansalaisjärjestöiltä.
– Nyt on kiire, sanoi Kiuru tiistai-iltana.
Lähihoitajan rokotusoikeus ei ole uusi asia
SuPerissa otettiin myönteisesti vastaan ministerin ehdotus lähihoitajien oikeudesta rokotteen antamiseen.
– Pidän täysin mahdollisena, että lähihoitajat antavat koronarokotteita lähitulevaisuudessa. Jäsenemme ovat koulutettuja terveydenhuollon ammattilaisia, joilla perustiedot pistämisestä ovat jo olemassa, sanoo liiton puheenjohtaja Silja Paavola.
Asiantuntija Elina Ottela on samaa mieltä.
– Erinomainen asia, jos se vain toteutuu. Hoitoalan työvoimapula on tällä hetkellä kauhea. Kaikki osaaminen täytyy tässä koronatilanteessa ottaa käyttöön.
Se, että lähihoitaja rokottaisi, ei ole uusi asia. Perushoitajat ja lähihoitajat saivat pistää rokotteita vuoteen 2017 asti, jolloin oikeus evättiin ja sosiaali- ja terveysministeriön asetusta muutettiin siten, että rokotuksen pistoksena saa antaa vain lääkäri, sairaanhoitaja, terveydenhoitaja tai kätilö. Alalla siis työskentelee edelleen paljon kokeneita perus- ja lähihoitajia, jotka ovat työuransa aikana rokottaneet.
Asia ei ole uusi vuoden 2017 jälkeenkään valmistuneille lähihoitajille.
– Lähihoitajan koulutukseen kuuluu tälläkin hetkellä aivan olennaisena osana lääkehoito ja pistämisen harjoitteleminen, ja lähihoitajat pistävät työssään koko ajan muita lääkkeitä, huomauttaa Elina Ottela.
Turvallisuus tärkeintä
Silja Paavola korostaa, että potilasturvallisuudesta ei voi tinkiä, vaikka koronatilanne on haastava ja ratkaisuja haetaan nyt paineen alla kiireesti.
– Potilasturvallisuus on kaikkein tärkeintä, se on koko alan perusta. Siksi täytyy varmistaa, että rokottajat on perehdytetty asianmukaisesti tehtävään ja heidän osaamisensa on varmistettu. Lähihoitajilla terveydenhuollon ammattihenkilöinä on toki jo hyvä perusta olemassa, sanoo Paavola. Hän miettii, että koronarokottamiseen vaadittava nopea lisäkoulutus voitaisiin järjestää työpaikoilla.
Elina Ottela vaatii, että koronarokottajien kouluttamiseen on oltava yhtenäiset, valtakunnalliset ohjeet.
– Terveydenhuollon ammattijärjestönä potilasturvallisuus on meille tärkeä asia, myös omien jäsentemme oikeusturvan kannalta.
