Huumeiden käyttöhuonekokeilua kannattava kansalaisaloite keräsi vaadittavat 50 000 kannattajailmoitusta vuosi sitten elokuussa, ja tänä syksynä asia on edennyt eduskuntaan. Aloite on parhaillaan sosiaali- ja terveysvaliokunnan käsittelyssä.
Kokeilun toteutuminen on eduskunnan käsissä, sillä huumeiden käyttö ja hallussapito on Suomessa rangaistavaa ja kokeilu vaatii muutoksia lainsäädäntöön. Sosiaali- ja terveysministeriössä on jo toteutettu selvitys, millaisia muutoksia lakiin olisi tehtävä. Viime vuonna Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kallistui suosittamaan käyttöhuoneita yhdeksi keinoksi ehkäistä huumekuolemia.
Käyttöhuoneen sijaan tulisi puhua huumehaittojen ehkäisykeskuksesta, sillä kysymys on paljon muustakin kuin huumeiden käytöstä, sanoo THL:n erikoisasiantuntija ja huumekuolemien ehkäisyn asiantuntijaryhmän puheenjohtaja Sanna Kailanto.
– Keskus tarjoaisi kaikkia niitä palveluita, joita matalan kynnyksen pisteet tarjoavat jo tällä hetkellä. Sen lisäksi valvotussa, puhtaassa ympäristössä voisi suorittaa varsinaisen huumeiden käytön.
Lähelle asiakkaita
THL:n suosituksissa käyttöhuoneet eivät ole tärkein keino huumekuolemien ehkäisyyn, mutta Kailannon mukaan kaikkia keinoja tarvitaan. Huumeisiin kuolee Suomessa yli 200 ihmistä vuodessa, enemmän kuin tieliikenteessä tai hukkumalla.
– Jokainen henkilö ja hänen palveluntarpeensa on erilainen, oli sairaus mikä tahansa, eikä mikään palvelu tavoita kaikkia asiakkaita. Käyttöhuone on mietittävä kaupungin tarpeiden mukaan, se ei saisi olla pois muista päihdepalveluista.
Esimerkiksi Helsinki esitti käyttöhuonekokeilua jo vuonna 2019. Kaupungin tekemässä selvityksessä yksi suurempi ja kaksi pienempää käyttöhuonetta sijoitettaisiin olemassa olevien päihdepalveluiden yhteyteen, jotta asiakkaat löytäisivät ne.
– Kokeilu voisi myös tuoda palveluiden piiriin uusia asiakkaita, jotka eivät vielä ole muissa palveluissa.
Turvallisuus edellä
Kokeilulla saataisiin tietoa siitä, sopivatko käyttöhuoneet Suomeen ja kuinka paljon niistä on hyötyä. Palveluna käyttöhuoneet ovat kalliita, se vaatii terveydenhuollon ammattilaisten läsnäoloa ja pitkiä aukioloaikoja.
Maailmalla käyttöhuoneita on ollut neljän vuosikymmenen ajan. Suomi on huumeidenkäytön maana kuitenkin hyvin omanlaisensa. Päihteiden sekakäyttö on yleistä, ja sekakäytön aiheuttamat myrkytyskuolemat tapahtuvat yleensä tuntien viiveellä.
– Myrkytyskuolemat on huono mittari käyttöhuoneiden merkityksen arviointiin, sanoo lähihoitaja Jari Innamo. Hän on työskennellyt päihdeohjaajana yli kymmenen vuotta matalan kynnyksen päiväkeskuksessa Itä-Helsingissä.
– Käyttäjäkunta ei minun aikanani ole vähentynyt mutta ehkä nuortunut. Viime vuosina muuntohuumeet ovat korostuneet. Se näkyy asiakkaiden fyysisessä, psyykkisessä ja somaattisessa kunnossa. Käyttöhuoneet eivät estä myrkytyskuolemia, mutta voisivat vähentää niitä. Käyttö olisi huomattavasti aseptisempaa, vältyttäisiin tulehduksilta ja vakavilta infektioilta, jotka ovat yhteiskunnalle kalliita hoitaa.
Sanna Kailanto muistuttaa, että kokeilu vaikuttaisi myös lähialueiden turvallisuuteen. Kun käyttöhuoneet sijoitetaan sinne, missä asiakkaat liikkuvat, vähenee huumeiden käyttö julkisissa tiloissa.
– Päästäisiin niistä surullisenkuuluisista, äärettömän likaisista vihreistä vessoista. Myös rappukäytävät, parkkihallit ja asemat siistiytyisivät.
Kokeilun kohtalo on auki
Kansalaisaloitteen mahdollisuuksia on Kailannon mukaan vaikea arvioida.
– Aika tiukkaa tulee olemaan. Eduskunnassa käydystä lähetekeskustelusta voisi päätellä, että hallituspuolueet keskimäärin eivät kannata aloitetta, oppositiossa kannatusta on enemmän. Äänestys riippuu paljon siitä, saavatko kansanedustajat äänestää asiassa omatunnon vai puoluekannan mukaan.
Keskustelua Kailanto kuvailee voimakkaaksi vastakkainasetteluksi.
– Argumentointi on tunnepitoista. Toivoisin, että päättäjien mielipiteet pohjaisivat tutkittuun tietoon. Lähetekeskustelussa jäi epäselväksi, kuinka tutustuneita kansanedustajat ovat aiheeseen. Toisaalta poliitikoilla on paljon asioita, joista heidän pitäisi olla selvillä.
”Enemmistö päihdetyöntekijöistä
kannattaa kokeilua.”
Jari Innamo on samoilla linjoilla.
– Uskallan sanoa, että enemmistö päihdetyöntekijöistä kannattaa kokeilua. Jännittävää, että huumeita käyttäviä henkilöitä ja kentällä työskenteleviä ei kuunnella eikä tutkimukseen perustuvaan näyttöön uskota. Mutta kun oma uskomus ja vakaumus on vankka, kukapa omista periaatteistaan helposti luopuu, vaikka ne olisivat vääriä.
Huumeiden käyttöhuoneet
- Käyttöhuoneella tarkoitetaan tilaa, jossa huumausaineita voi käyttää valvotusti ja hygieenisesti. Tarkoituksena on vähentää käyttöön liittyviä riskejä.
- Huumeiden käyttäjille tarjotaan puhtaita välineitä (mutta ei huumausaineita), neuvontaa turvallisempaan käyttöön, terveys- ja sosiaalipalveluita sekä mahdollisuutta päihdehoitoon.
- Euroopassa käyttöhuoneita on 12 maassa yhteensä noin sata, Euroopan ulkopuolella käyttöhuoneita on esimerkiksi Australiassa, Kanadassa ja Yhdysvalloissa.
- Suomessa käyttöhuonekokeilua puoltava kansalaisaloite on eduskunnan käsittelyssä.
Lähde: thl.fi
Sinua voisi kiinnostaa myös: Miten kohdata päihderiippuvainen ihminen?
Päihdetyössä ennakkoluulot voivat johtaa itseään toteuttavaan kierteeseen
