Aluevaaleissa valitaan edustajat 21 hyvinvointialueen valtuustoon. Tulevat valtuutetut päättävät, miten sote-uudistuksen keskeisimpiä tavoitteita lähdetään toteuttamaan eli esimerkiksi sitä, miten alueilla tuotetaan yhdenvertaisia ja laadukkaita sosiaali- ja terveyspalveluita.
– Valtuutetuilla on todella suuri valta hyvinvointialueilla. Valtuustot päättävät suurista linjoista, miten hyvinvointialueiden rahat jaetaan ja keitä alueiden johtaviksi viranhaltijoiksi valitaan, sanoo SuPerin kehittämisjohtaja Jussi Salo.
Vallankäyttö näkyy Salon mukaan konkreettisesti sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ammattilaisten työoloissa, esimerkiksi siinä, kuinka paljon vaikkapa kotihoitoon pystytään palkkaamaan ammattitaitoista henkilökuntaa.
Kiinnostavatko vaalit?
Aluevaalit on tärkeä etappi pitkään suunnitellussa sote-uudistuksessa. Ehdokasasettelu päättyi joulukuun puolivälissä, mutta jo nyt ennakoidaan, etteivät vaalit herätä yhtä suurta kiinnostusta kuin viimeksi kesällä järjestetyt kuntavaalit.
Kunnallisalan kehittämissäätiön syksyllä teettämässä kyselyssä selvä enemmistö suhtautui suopeasti siihen, että hyvinvointialueiden päättäjät valitaan suorilla vaaleilla. Samassa kyselyssä kuitenkin alle puolet 18–79-vuotiaista suomalaisista kertoi olevansa kiinnostunut aluevaaleista.
– On suorastaan katastrofi, jos äänestysprosentti jää alle viidenkymmenen. Siksi SuPerkin pyrkii innostamaan, että ihmiset lähtisivät vaaliuurnille, Jussi Salo sanoo.
Jokaisella hyvinvointialueella valitaan vähintään 59 valtuutettua. Superilaisia ehdokkaita on jokaisessa vaalipiirissä kymmenestä eri puolueesta tai sitoutumattomien yhteislistasta. Heihin voi tutustua SuPerin verkkosivuilla.
