Pirkanmaan hyvinvointialueella on huomattu, että yhä harvempi lähihoitaja annostelee asiakkaiden lääkkeet itse. Kotihoitoon ja asumispalveluihin lääkkeet tulevat usein valmiiksi annosteltuina. Lisäksi osalla kotihoidon asiakkaista on käytössään lääkeannostelurobotti, joka antaa lääkkeen oikeaan aikaan. Muutos on tuonut haasteita lääkkeiden jakamisen näyttöjen vastaanottamiseen.
– Kun asiakkaan omia lääkkeitä ei ole käytettävissä, perinteistä näyttöä on ollut vaikea antaa. Tarvittiin ratkaisu, joka toimii joka yksikössä, kertoo Pirhan kehittämissuunnittelija Mari Jokela.
Pirhassa suoritetaan jo yksin ikäihmisten palveluissa yli 2 000 näyttöä vuodessa. Kiirettä pitää etenkin keväisin, kun kesätyöntekijöiden on saatava tarvittavat luvat kuntoon ennen töiden alkua.
Lääkelista ja dosetit esiin
3D-tulostetut simulaatiolääkkeet mahdollistavat harjoittelun ja näyttökokeen tilanteessa, joka muistuttaa mahdollisimman paljon oikeaa lääkehoitotyötä.
Lähihoitaja Katja Laihonen tarkistaa ensin asiakkaan lääkelistan. Sen jälkeen hän poimii tarvittavat pillerit lääkepurkeista dosettiin. Hän nostaa atuloilla sinisen tabletin ja tutkii sitä tarkasti.
– Onko Marevan oikeasti näin pieni, Katja pohtii ääneen.
Kangasalla kotihoidossa työskentelevälle hoitajalle verenohennuslääkkeet ovat varsin tuttuja, ja kokemus kertoo nopeasti, että pilleri on kopio. Simulaatiolääkkeet muistuttavat oikeita lääkkeitä tarkasti, mutta eivät jäljittele niitä täysin.
Lääkkeiden jakaminen ei Katjan mielestä ole erityisen vaikeaa, mutta se edellyttää keskittymistä, tarkkuutta ja lääkevalmisteiden tuntemista.
– Hankalinta on ehkä se, että asiakkaiden lääkityslistaan on merkitty vaikuttavat aineet, kun taas pakkauksessa voi olla mainittu vain lääkkeen myyntinimi, joka voi olla sama tai eri kuin vaikuttava aine.
Näyttötilanne on rauhallinen. Kentällä olosuhteet ovat usein toisenlaiset.
– Hygienia voi olla heikko ja valaistus huono, ja asiakkaana saattaa olla puhelias muistisairas. Aika usein asiakkaat haluavat tietää, mitä lääkkeitä heille annetaan.
Silti jokainen lääke on jaettava tarkasti ja turvallisesti.
– Olen joskus etsinyt otsalampun valossa lattialle pudonnutta tablettia, Katja kertoo.
Kuva: Laura Vesa
Nappilajitelmasta tasalaatuun
Toiveita ja aloitteita lääkejakonäyttöjen uudistamiseksi tehtiin useista yksiköistä. Vastaava sairaanhoitaja Peetra Ruotsila Tampereen Pappilanpuiston asumisyksiköstä oli pyöritellyt mielessään ajatusta näyttöjen yhdenmukaistamisesta pidempään.
– Näyttöjä on tehty napeilla, ksylitolipastilleilla, vanhoilla lääkkeillä ja vaikka millä. Lääkehoito on niin tärkeä ja olennainen osa lähihoitajan työtä, että myös sen osaamisen testaamisen pitää olla tasalaatuisempaa ja mahdollisimman lähellä aitoa tilannetta, hän kertoo.
Aloitteiden pohjalta Pirha päätyi yhteistyöhön Tampereen ammattikorkeakoulun kanssa, ja viime syksynä TAMK toimitti ikäihmisten palveluihin noin 120 kappaletta 3D-tulostettua settiä. Jokaisessa setissä on 15 lääkepurkkia etiketteineen ja jokaisessa purkissa on kymmeniä pillereitä.
Näyttöjä uusilla seteillä on tehty jonkin verran, ja nyt työnantaja kerää palautetta kokemuksista.
– Asumispalveluissa ja kotihoidossa on eroja esimerkiksi siinä, mitkä lääkkeet ovat tavallisimpia. Näitä eroja pitää vielä hienosäätää näyttöihin, Ruotsila sanoo.
Kohti yhtenäisiä lääkenäyttöjä
Simulaatiolääkkeet ovat herättäneet kiinnostusta myös hyvinvointialueen vammaispalveluissa ja avohoidon palveluissa. Mari Jokelan mukaan simulaatiolääkkeillä tehtävää näyttökoetta kehitetään edelleen, jotta se toimisi mahdollisimman hyvin erilaisissa yksiköissä ja työtilanteissa.
– Olisi hienoa, jos näyttökokeet saataisiin yhdenmukaistettua laajemminkin. Tietojemme mukaan muualla Suomessa ei ole toteutettu yhtä laajaa kokonaisuutta.
Tavoite on selvä: tukea lähihoitajien osaamista ja varmistaa, että lääkehoito sujuu turvallisesti jokaisen asiakkaan kotona ja asumisyksiköissä.
Tarkkuutta joka annokseen
Riskilääkkeet voivat altistaa iäkkäät asiakkaat merkittäville haittavaikutuksille ja lääkitysvirheille. Ikääntyneen elimistö käsittelee lääkkeitä hitaammin, ja maksan sekä munuaisten toiminta heikkenee. Pienikin annosvirhe voi näin vaikuttaa voimakkaasti.
Asumispalveluissa insuliini on tyypillinen riskilääke. Lyhyt- ja pitkävaikutteiset valmisteet voivat sekoittua, annostelu epäonnistua tai vaikutus vaihdella yhteisvaikutusten vuoksi. Hypoglykemia eli verensokerin liiallinen lasku voi aiheuttaa sekavuutta, kaatumisia tai jopa tajuttomuuden. Kortisoni esimerkiksi nostaa verensokeria ja voi kumota insuliinin vaikutuksen.
Kotihoidossa tavallisimpia riskilääkkeitä ovat verenohennuslääkkeet. Niiden teho voi muuttua ruoan, ravintolisien, muiden lääkkeiden, infektioiden tai nestevajeen takia. Koska verenohennuslääkkeet lisäävät verenvuodon riskiä, kaatuminen voi johtaa vakaviin vammoihin. Tarkka seuranta ja oikea annostelu ovat hoitajan työssä erityisen tärkeitä – jokainen pilleri voi olla ratkaiseva turvallisuuden kannalta.
Lue myös:
Hoitajat kaipaavat enemmän syventävää tietoa lääkelupakoulutuksiin
Lääkehoito voi aiheuttaa murheita
Lääkehoito sujuu varmemmin, kun vanhustenhoitaja luottaa omaan osaamiseensa
