Miksi hoitajien lävistyskorujen käyttöä rajoitetaan?
Kieltojen perustana on aseptiikka eli tavoitteena on infektioiden torjunta. Käsihygienia on ensiarvoista, siksi rakennekynnet, kynsilakka, sormukset, kellot, rannekorut ja aktiivisuusrannekkeet on kielletty. Korvakorujen tai muiden lävistyskorujen kiellon taustalla on yleensä potilaan tai asiakkaan ja työntekijän turvallisuus. Työturvallisuuslain mukaan työntekijän tulee noudattaa työnsä edellyttämää turvallisuuden ja terveyden ylläpitämiseksi tarvittavaa varovaisuutta. Esimerkiksi päiväkodissa on perusteltua, ettei lastenhoitaja käytä korjua, jotka lapsi voisi repiä irti tai jotka voisivat jäädä pukeutumistilanteissa kiinni lasten vaatteisiin.
Miksi ohjeet lävistysten käytöstä vaihtelevat?
Hoitajien lävistyksistä ei ole yleisiä, valtakunnallisia sääntöjä tai ohjeita. Esimerkiksi sairaanhoitopiirit laativat omia suosituksiaan, ja työnantajat tekevät omat ohjeensa suositusten pohjalta. Sairaaloissa ohjeet ovat yleisesti ottaen tiukemmat kuin kodinomaisissa työpaikoissa, kuten palveluasumisessa, joskin esimerkiksi vanhusten kotihoidossa, jossa hoidetaan monisairaita ja iäkkäitä, infektioriski on suurempi ja siksi rajoitukset voivat olla tiukemmat.
Mitä riskejä lävistyksiin liittyy?
Lävistysten suurimmat riskit ovat lävistyksen ottajalla. Lävistyksiä tekevät yritykset eivät yleensä ole terveydenhuollon ammattilaisia eivätkä asiakkaat siten ole potilasvakuutusjärjestelmän piirissä. Lävistyksen ottaminen aiheuttaa usein paikallisen tulehduksen tai märkäpesäkkeen. Limakalvon rikkovissa lävistyksissä infektioriski on pysyvä.
Koskeeko lävistysten käyttökielto myös asiakkaita tai potilaita?
Myös asiakkaiden ja potilaiden kiellon perustana on hyvä hygienia. Jos lävistykset aiheuttavat infektio- tai muun riskin, ne on syytä ottaa pois. Sairaalat suosittavat yleisesti jättämään kaikki arvoesineet kotiin, etteivät ne häviä hoidon aikana.
Voiko lävistysten kieltäminen olla syrjintää?
Työnantaja määrittelee, millainen on työntekijän asiallinen, hoitotyöhön sopiva ulkoasu. Lävistykset, tatuoinnit ja muut koristautumisen keinot ovat yleistyneet, ja myös hoitotyössä on menty niiden suhteen yhä sallivampaan suuntaan. Monille lävistykset ovat tärkeä osa identiteettiä ja itseilmaisua, ja työnantajan pyrkimykset rajoittaa niiden käyttöä voivat tuntua kohtuuttomilta. Kun hygienia- ja turvallisuusvaatimukset täyttyvät, ei kiellolle yleensä ole perustetta.
Lue myös: Huono hygienia hoitotyössä aiheuttaa jopa kuolemia
Artikkeli on julkaistu SuPerissa 12/19.
