Lähihoitajalajin voitti Nathalie Östman. Hän opiskelee ruotsinkielisessä Yrkesakademin i Österbottenissa. Toiseksi sijoittui Nida Salonen Stadin ammattiopistosta ja kolmanneksi Sepi Jäsperi Gradiasta.
Taitaja-kisoissa kilpaillaan lähes 50 lajissa, jotka perustuvat ammatillisiin perustutkintoihin.
Lähihoitajien osaamista mitattiin myös hyvinvointiteknologialajissa, joka tänä vuonna järjestettiin parikilpailuna. Sen voittivat Alica Rinnevuori ja Lauri Homi Sedusta. Toiseksi tulivat Juuli Ervasti ja Taina Juusola Kpedusta ja kolmanneksi Mikko Elo ja Maria Vall Turun Ammatti-instituutista.
Keskittyminen koetuksella
Kolmipäiväisen finaalin tehtävissä yhdistyivät vuorovaikutus, teknologia ja teoria. Toiminnallisissa tehtävissä osaaminen on osoitettava paineen alla tuomarien ja messuyleisön edessä. Tänä vuonna kilpailijoiden tehtävänä oli muun muassa puhua tunteista viisivuotiaiden lasten kanssa.
Hyriassa lähihoitajaksi opiskeleva Senni Noponen johdatteli lapsia keskusteluun lukemalla Tomi Percivalin kuvakirjaa Milo ja mustasukkaisuus.
– Miltä suru tuntuu? Entä mitä voi tehdä, jos oikein paljon pelottaa?
Kysymyksen ovat suuria ja keskittyminen koetuksella, kun ympärillä on messuhälinää ja tapahtuu paljon kiinnostavaa, kuten tapahtuman isosilmäinen ja karvainen Tsemppi-maskotti.
Salpauksessa opiskelevan Elina Marttisen kilpailuvuorolla paikalla piipahti opetusministeri Anders Adlercreutz. Elina kertoo huomanneensa hänet, mutta ei antanut sen häiritä suoritustaan.
– Pyrin keskittymään olennaiseen ja sulkemaan kaiken ylimääräisen ulkopuolelle.
Keskittynyttä läsnäoloa siis. Lähihoitajan ammattitaitoa parhaimmillaan.
Teoria ja käytäntö rinnakkain
SuPerin opiskelijatyön koordinaattorin Heli Saarisen mukaan arvioinnin tärkeä kriteeri on vuorovaikutus eli minkälaisen yhteyden kilpailijat saavat asiakkaisiinsa, potilaisiinsa, tai kuten tällä kertaa, leikki-ikäisiin lapsiin.
Saarinen on ollut tuomarina Taitaja-kisoissa useana vuonna. Hänen mukaansa tehtävät testaavat lähihoitajan osaamista monipuolisesti. Mukana on myös teoriatehtäviä, lisäksi yksi tehtävistä käsittelee yrittäjyyttä.
– Kirkkaimpana joukosta erottuvat ne, jotka osaavat yhdistää käytännön ja teorian. Toiminnallisia tehtäviä ei ole tarkoitus vain suorittaa mekaanisesti vaan kilpailijan on osattava perustella, miksi he tekevät tietyt asiat tietyllä tavalla, Heli kertoo.
Sensorit valvovat, eivät vakoile
Hyvinvointiteknologialajin finaalissa kokkolalaiset Juuli Ervasti ja Taina Juusola saivat tehtäväkseen asentaa liiketunnistimia, vuodevahdin ja muita turvalaitteita tilaan, joka on lavastettu ikäihmisen kodiksi. Kaksikon työnjako on selvä: Juuli asentaa ja Taina opastaa asiakasta laitteiden käyttöön.
– Sensorit tunnistavat liikkeen mutta eivät tallenna kuvaa. Niissä ei ole kameraa. Täällä me nyt olemme hyörineet ja pyörineet, tuntuuko nyt turvallisemmalta, Taina jutteli asiakkaalle tehtävän lopuksi.
Viime vuonna hyvinvointiteknologia oli yksilölaji, tänä vuonna siinä kilpailtiin pareittain. Taina ja Juuli sijoittuvat kisassa toiseksi. Taina opiskelee Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymässä lähihoitajaksi, Juuli on jo valmistunut hyvinvointiteknologia-asentajaksi. Kaksikko löysi toisensa opettajien avulla.
– Olimme yhdellä samalla kurssilla mutta emme tunteneet toisiamme hyvin, he kertovat.
Taitaja-kisoihin valmistautuessa yhteinen sävel löytyi nopeasti, ja finaalissa kumpikin on saanut tuoda tehtävissä esiin omia vahvuuksiaan. Molemmat pitävät teknologiaa tärkeänä osana tulevaisuuden hoitotyötä.
– Tekoäly helpottaa lähihoitajien rutiinitehtäviä, kuten mittauksia ja kirjaamista. Säästyvän ajan voi käyttää asiakkaan kanssa olemiseen, Taina sanoo.
Järjestäjän mukaan Taitaja-kisoihin osallistuu ja niitä seuraa vuosittain kymmeniätuhansia ihmisiä. Ensi vuonna kisat järjestetään Tuusulassa.
