Lähihoitaja on ammatti, ei kutsumus – sukupuolinormit ja vanhentuneet oletukset vaikuttavat työn arvostukseen

Sukupuolten tasa-arvotyötä ei saa rajata pelkästään naisiin ja miehiin, vaan on huomioitava myös sukupuolivähemmistöt, sanoo väitöskirjatutkija Minna Laiti.

Työelämän on oltava tasa-arvoinen naisille, miehille ja kaikille muille. Kuva: Mostphotos

Teksti Saija Kivimäki

Sosiaali- ja terveydenhuoltoala kaikkinensa on hyvin sukupuolittunut ja hierarkkinen, sanoo väitöskirjatutkija Minna Laiti Turun yliopistosta.

– Sukupuolinormit, joissa naiset nähdään hoivaajina ja ihmisläheisinä, ja miehet vahvoina, rationaalisina ja teknisesti lahjakkaina johtajina, ovat arjen valta-asetelmia. Jos työyhteisöön tulee esimerkiksi mieskätilö, se voi aiheuttaa hämmennystä.

Sukupuolinormeihin liittyy ongelmallinen ajatus hoitotyöstä kutsumusammattina. Ajatus on peräisin ajalta, jolloin hoivatyö ei ollut palkkatyötä.

– Kun hoitajan työ nähtiin kutsumuksena, syvänä haluna auttaa, se sulki pois vaihtoehdot, että hoitaja haluaisi luoda menestyvän uran tai tuoda elannon perheelle. Tällaiset historialliset oletukset voivat yhä vaikuttaa siihen, miten hoitoala mielletään työnä ja urana.

Tämä heijastuu myös siihen, kuinka hoivavastuu voi yhä jakautua naisten ja miesten välillä myös arjessa: puolisoiden kesken jaettavaa osuutta vanhempainvapaasta pitää vain muutama prosentti isistä.

Jos et tiedä, älä oleta

Aikaisemmin röntgenhoitajana työskennellyt Laiti tarkastelee meneillään olevassa väitöstutkimuksessaan sateenkaarinuoria terveydenhuollon asiakkaina, ja terveydenhuollon tasa-arvoisuus ja yhdenvertaisuus ovat hänelle tärkeitä teemoja.

– Tasa-arvotyö ei voi työyhteisössä olla yksittäisten ihmisen vastuulla, mutta omista asenteistaan ja ennakko-oletuksistaan voi jokainen tulla tietoiseksi ja sitä kautta muuttaa toimintaansa.

Esimerkkejä haitallisesta sukupuolittavasta käytännöstä ovat tietynväriset sairaalavaatteet, sukupuolten mukaan määritellyt pukeutumistilat tai vessat. Niihin yksittäisen työntekijän voi olla vaikea vaikuttaa, mutta omalla käytöksellään hän voi irrottautua sukupuolittavista käytännöistä. Tutkija vinkki on yksinkertainen: älä oleta.

– Mieti, miten puhut työkavereille tai asiakkaille. Älä tee oletuksia ihmisen parisuhdetaustasta tai välttämättä edes sukupuolesta tämän ulkonäön perusteella.

Nuoret näyttävät esimerkkiä

Minna Laiti arvelee, etteivät moninaisuuden teemat ole vielä systemaattisesti esillä tai niitä ei käsitellä kovin syvällisesti sosiaali- ja terveydenhuoltoalan koulutuksessa. Hän suhtautuu kuitenkin optimistisesti muutokseen.

– Seksuaalisuuden moninaisuuden tunnistamisessa on menty hurjasti eteenpäin, jos vertaa miten homoseksuaalisuudesta puhuttiin vielä 2000-luvun alussa. Nykyään samaa sukupuolta olevat pariskunnat tunnustetaan laillisesti myös aviopuolisoiksi, ja uudistunut äitiyslaki mahdollistaa laillisen äitiyden jo syntymättömään lapseen molemmille äidille. Sukupuolen moninaisuuden tunnistamisessa kanssa käydään luultavasti samanlainen kehityskaari läpi: tilanne on varmasti aivan toinen, kun mennään tästä 10–20 vuotta eteenpäin.

Laitin mukaan jo peruskoulun opinto-ohjauksessa tulisi kiinnittää huomiota siihen, miten nuoria ohjataan ja kannustetaan hakemaan eri aloille. Sukupuolinormit ovat monelle meistä lapsuudesta saakka opittuja ajatusmalleja ja niiden muuttaminen vie aikaa.

32-vuotias tutkija on nähnyt muutoksen seuraavassa sukupolvessa vetäessään vapaaehtoisena Setan nuortenryhmää.

– Aikuisilla on paljon opittavaa nuorilta, miten moninaisesti voi ajatella. Nuorten ajatusmaailma on erilainen kuin meillä vanhemmilla. He pystyvät puhumaan moninaisuudesta luontevammin, se on heille yksi asia muiden joukossa.

Lue myös: Hoitotyön arvostus on noussut, mutta milloin se näkyy palkassa?

 

 

Sinua voisi kiinnostaa myös

Lähihoitaja 2022: Mitä tehdä, kun työn tunnekuorma on liian suuri? Hoitajan kriisi voi viedä maailmasta värit

Lähihoitaja saattajana: kotona voi saada hyvän ja kauniin kuoleman

Saako hoitajalla olla lävistyksiä? – Viisi faktaa hoitajien lävistyksistä