Välinehuoltajat ovat aseptiikan huippuasiantuntijoita

Uusi välinehuoltoalan ammatillinen perustutkinto korvaa alan lyhyemmät ammattitutkinnot. Koulutus tuottaa aseptiikan asiantuntijoita, joilla on laajat työllistymismahdollisuudet.

välinehuoltajan työ

Kuva Ingimage.

Teksti Sonja Kähkönen sonja.kahkonen@superliitto.fi

Elokuun alusta välinehuoltoalan perustutkinto on yksi sosiaali- ja terveysalan toisen asteen tutkinnoista. Tähän asti välinehuoltoa on voinut opiskella lyhyempinä ammatti- ja erikoisammattitutkintoina, jotka poistuvat koulutustarjonnasta uudistuksen myötä.

SuPerin asiantuntija Elina Ottelan mukaan välinehuoltoalan ammattitutkinnoista päätettiin luopua, koska ne eivät tarjonneet enää riittäviä valmiuksia työelämän vaatimuksiin.

– Uusi tutkinto on suunniteltu juuri työelämän tarpeita kuunnellen, ja työelämä edellytti selkeästi syvällisempää koulutusta. Taustalla on palaute, jota saatiin Opetushallituksen vuonna 2014 käynnistämän koulutuskokeilun aikana.

Välinehuoltajien työllisyystilanne hyvä

Välinehuoltoalan tutkinnon suorittanut voi työllistyä terveydenhuollon yksiköiden lisäksi lääkealalle, kemian- tai elintarviketeollisuuteen tai vaikka pieneläinklinikalle.

– Työtehtäviin kuuluvat muun muassa välineiden tarkistaminen, puhdistaminen, desinfiointi, sterilointi, pakkaaminen, säilyttäminen ja kuljettaminen. Ammattilaisen on tunnettava huollettavien välineiden nimet ja niiden ominaisuudet sekä erityismerkinnät ja huoltotavat, Elina Ottela kertoo.

Hänen mukaansa välinehuoltajat työllistyvät valmistuttuaan hyvin. Suuri osa työpaikoista kuitenkin keskittyy välinehuoltokeskuksiin yliopistosairaaloiden läheisyyteen.

Ottelan mukaan perustutkinto antaa hyvät valmiudet työhön, mutta omaa ammattitaitoa tulee silti pitää yllä alan kehittyessä. Esimerkiksi robotiikka tuo alalle uusia mahdollisuuksia ja voi tulevaisuudessa korvata esimerkiksi raskasta siirtotyötä.

Aseptiikasta ei voi luistaa

Työn keskiössä ovat aseptinen toiminta, hyvien hygieniakäytäntöjen noudattaminen ja infektioiden torjunta.

– Jos jokin pettää, menee kaikelta työltä pohja. Virheet kertaantuvat, millä voi olla laajamittaisia seurauksia. Esimerkiksi proteesileikkaus voi peruuntua siksi, että jokin instrumentti on epästeriili, Ottela huomauttaa.

Hänen mukaansa välinehuoltoalalla työskenteleviltä vaaditaan hyvää fyysistä kuntoa, sillä työ kuormittaa selkää ja käsiä. Myös tarkkuutta vaaditaan, sillä aseptiikasta ei voi luistaa. Alalla korostetaan aseptista omaatuntoa, millä viitataan siihen, että ohjeita noudatetaan perusteellisesti.

– Välinehuoltajilla on valtavasti tietämystä aseptiikan merkityksestä ja infektioiden torjunnasta. Ilman välinehuoltoa ei olisi esimerkiksi leikkaustoimintaa.

Välinehuoltaja

  • Välinehuoltoalan perustutkinnon voi suorittaa peruskoulun tai ylioppilastutkinnon pohjalta. Opiskeluaika voi vaihdella jo hankitun osaamisen mukaan puolestatoista vuodesta kolmeen vuoteen. Perustutkinnon laajuus on kuitenkin aina 180 osaamispistettä.
  • Valinnaiset opinnot tarjoavat mahdollisuuden vahvistaa osaamista välinehuollon tietyllä osa-alueella. Valinnaisten opintojen tarjonta on oppilaitoskohtaista.
  • Välinehuoltoalan tutkinto on sora-tutkinto eli opiskelijalta vaaditaan soveltuvuutta alalle. Koulutuksen järjestäjät voivat siis puuttua tilanteisiin, jotka liittyvät opiskelijoiden soveltumattomuuteen ja oman tai potilasturvallisuuden vaarantumiseen.

Katso SuPerin video välinehuoltajan työstä!

Sinua voisi kiinnostaa myös

Linn Ahlskog: ”Haluan kehittyä hoitajana ja työskennellä ihmisten parissa”

Keniassa suomalainen lähihoitajatutkinto on koko kylän projekti

Hyvinvointiteknologialajin voittaja Jenni Rantio: ”Vuorovaikutustaidot ovat vahvuuteni”