Lähihoitajakoulutus muuttuu entistä yksilöllisemmäksi

Lähihoitajakoulutus on vuodesta 2018 alkaen yksilöllistä ja se painottuu aikaisempaa enemmän työelämän tarpeisiin. Uudistus muuttaa koulutusta monin tavoin, ja tämä näkyy superilaisten työpaikoilla.

Lähihoitajakoulutus muuttuu yksilöllisemmäksi

Uudistuksen myötä lähihoitajakoulutuksen tutut tutkinnon osien nimet vaihtuvat. Myös rakenne uudistuu.

Teksti Jukka Järvelä jukka.jarvela@superliitto.fi

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto uudistuu elokuussa 2018. Perustutkintoja on päivitetty noin kymmenen vuoden välein. Nykyistä uudistusta on edeltänyt säädösten viilaus, kun esimerkiksi opintoviikot on muutettu osaamispisteiksi.

Tutut tutkinnon osien nimet vaihtuvat. Myös rakenne uudistuu. Uudessa sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa eli tutummin lähihoitajatutkinnossa on kaksi pakollista tutkinnon osaa entisen kolmen sijasta. Osaamisalojen määrä, nimet ja sisällöt muuttuvat. Lainsäädäntötasolla nuorten ja aikuisten lähihoitajakoulutus yhdistyvät yhden lain piiriin. Uutta on esimerkiksi se, että aikuisopiskelijatkin suorittavat tutkinnon yhteiset, yleistietoutta sisältävät osat.

Mainos

Työpaikasta tärkeä oppimisympäristö

Moni koulutukseen nyt tuleva muutos näkyy työelämässä ja superilaisten arjessa. SuPerin asiantuntija Soili Nevala toivoo, että syksyllä 2018 voimaan tuleviin muutoksiin ehditään perehtyä ja totuttautua kentällä rauhassa.

– Ammattiosaamisen näytöt ja näyttötutkinnot poistuvat ja niiden tilalle tulee näyttö eli tuttu nimitys palaa takaisin. Nyt kaikilla on yksi ja sama tapa opiskella. Nuoret ja aikuiset menevät samanlaisen arviointiprosessin kautta.

Nevala muistelee, että erilaisten tutkinnon suorittamistapojen yhdistämisasiaa on pohdittu ainakin vuosituhannen alusta asti. Nyt yhdistyminen toteutuu.

– Kun työssäoppimisen käsite nyt poistuu, sen tilalle tulee koulutussopimus. Oppisopimus jatkuu samanlaisena kuin nykyään. Työssäoppimisen korvaava koulutussopimus tehdään tutkinnon osa kerrallaan. Oppisopimus tehdään edelleen koko tutkintoon.

– Näiden avulla työpaikoilla voidaan toteuttaa tavoitteellista, yksilöllistä ja ohjattua oppimista opiskelijan ja työnantajan kannalta kulloinkin soveltuvimmalla tavalla.

– Työpaikalla lisääntyvä oppiminen on liiton näkökulmasta tärkeä juttu. Tarkoitus on, että kunkin tutkinnon osan jälkeen voidaan miettiä, jatkuuko opiskelu koulutussopimuksena, vai onko henkilöllä jo niin paljon osaamista, että hän voi siirtyä oppisopimuksen piiriin.

Nevalan mukaan opettajien rooli muuttuu valmentajan suuntaan. Kun toisen asteen koulutuksessa tehdään mittavia säästöjä ja opettajien määrää on vähennetty, superilaisia mietityttää, miten opettajilla jää aikaa uuden tehtäväkuvan toteuttamiseen.

Koulutussopimus vai oppisopimus?

SuPerin asiantuntija Elina Ottelakin suhtautuu positiivisesti lähihoitajien koulutusta koskeviin muutoksiin.

– Mielestäni lähihoitajatutkinnon perusteet ovat olleet jo aikaisemmin hyvät. Uudistuksessa pidän suurimpana muutoksena juuri tätä työelämälähtöisyyttä, jolla hoitajien kyvyt halutaan saada vastaamaan työelämän osaamista entistä paremmin.

Työpaikalla tapahtuva oppiminen näyttää lisääntyvän nykyisestä. Tämä vaatii superilaisilta jatkossa tarkkuutta oman työn ohessa.

– Koulutussopimuksella opiskeleva opiskelija on oppilaitoksen vastuulla, ei työpaikan tai työpaikkaohjaajan. Ottakaa siis opettajat ja oppilaitos mukaan vahvistamaan opetustilannetta, että ette jää ohjaamisessa yksin.

– Työpaikalle tulevalla opiskelijalla on oltava hallussaan tietty riittävä teoreettinen tausta työntekoon. Jos tätä valmiutta ei ole, ei voi olettaa, että superilaiset hoitajat alkavat vastata heikolla teoreettisella pohjalla olevan opiskelijan ohjaamisesta.

Koulutussopimuksen myötä työnantajat eivät enää saa korvausta, kuten työssäoppimisen aikana oli mahdollista. Tämä on jo herättänyt keskustelua joidenkin työnantajien keskuudessa. Oppisopimusjärjestelmä kuitenkin säilyy lähes nykyisenkaltaisena ja työnantaja saa oppisopimusopiskelijasta korvauksen.

– Tutkintouudistuksen johtoajatus on henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma. Opiskelijalle siis tuotetaan sellaista osaamista, mikä häneltä puuttuu ja hän voi taitojen niin mahdollistaessa valmistua nopeastikin. Koulutussopimuksella aloittanut opiskelija voi siirtyä oppisopimusopiskelijaksi loppututkintonsa ajaksi, jolloin työpaikka saa oppisopimuksesta korvauksen.

SuPer on juuri antanut päättäjille oman lausuntonsa lähihoitajatutkinnon uudistamisesta.

Lähihoitajatutkinnon uudet osaamisalat

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto sisältää kahdeksan osaamisalaa. Tutkinnon laajuus on 180 osaamispistettä.

  • Ikääntyvien hoidon ja kuntoutumisen osaamisala
  • Jalkojenhoidon osaamisala
  • Lasten ja nuorten kasvatuksen ja hoidon osaamisala
  • Mielenterveys- ja päihdetyön osaamisala
  • Sairaanhoidon ja huolenpidon osaamisala
  • Suunhoidon osaamisala
  • Vammaistyön osaamisala
  • Perustason ensihoidon osaamisala

Kaikissa on neljä pakollista tutkinnon osaa, joista kaksi on yhteisiä: kasvun ja osallisuuden edistäminen sekä terveyden, toimintakyvyn ja hyvinvoinnin edistäminen. Osaamisalakohtainen tutkintonimike on lähihoitaja lukuun ottamatta perustason ensihoidon osaamisalaa, jossa tutkintonimike on perustason ensihoitaja. Aiemmin tutkinnossa oli kymmenen osaamisalaa. Osaamisaloista ovat poistuneet asiakaspalvelu- ja tietohallinta sekä kuntoutuminen. Niiden keskeinen oppisisältö on liitetty muihin osaamisaloihin.

Sinua voisi kiinnostaa myös

Saattohoidon koulutusta kehitetään ja lisätään

Lähihoitajaopiskelijoita pitkään ohjannut Jenni Vihunen: Tuntuu hyvältä nähdä opiskelijan ammatillinen kasvu

Näin lähihoitajaopiskelijoiden osaaminen vahvistuu Taitaja-kisoissa – 3 syytä lähteä mukaan kisaamaan