Kaikkia ei kannata ohjata lähihoitajaopintoihin – Tuhannen työnkuvan ammattiin tarvitaan kuitenkin monenlaisia osaajia

Lähihoitajaopiskelijoiden soveltuvuudesta alalle on käyty viime viikkoina voimakkaan huolen sävyttämää keskustelua. Lähihoitajaopiskelija Hertta Suihkosen mielestä yksipuolinen näkökulma tekee kuitenkin pahaa jo ennestään aliarvostetun, mutta monipuolisesti vaativan alan maineelle.

Lähihoitajaopinnot eivät sovellu kaikille

Soveltuvuudesta lähihoitajaopintoihin pitäisi keskustella laajemmasta näkökulmasta. Kuva Ingimage.

Teksti henriikka hakkalla henriikka.hakkala@superliitto.fi

– Kun luin uutisia soveltumattomista opiskelijoista, se aiheutti aluksi ihmetystä ja sitten suuttumustakin. Jutusta sai kuvan, että koko lähihoitajakoulutus olisi retuperällä ja että kentälle voisi lähteä työskentelemään kuka vain.

Jyväskylässä opiskeleva Hertta Suihkonen itse hakeutui lähihoitajaopintoihin alanvaihtajana vuonna 2016 perusteellisen harkinnan jälkeen ja tutustuttuaan tutkinnon sisältöihin ja erilaisiin lähihoitajan työnkuviin. Ovi opintoihin avautui kaksipäiväisten soveltuvuuskokeiden jälkeen, joissa testattiin niin hakijoiden psyykkistä kuin fyysistä soveltuvuutta.

– En itse asiassa edes tiennyt, että soveltuvuuskokeista on luovuttu, ennen kuin luin asiasta uutisen.

Hertta Suihkonen on erittäin tyytyväinen koulutuksensa laatuun. Oman yksikön opettajat ovat loistavia, yksin ei ole jäänyt missään vaiheessa. Omaan osaamiseen ja opettajien tukeen on voinut luottaa myös työssäoppiessa. Oppimisen a ja o on löytynyt oma-aloitteisesta aktiivisuudesta ja kyselemisestä.

Mainos

– Haluaisin itse painottaa sitä, että lähihoitajat joutuvat opiskelemaan todella paljon ja laajasti. Täytyy tietää sairauksista, ihmiskehosta ja psyykestä, lääkkeistä, sosiaali- ja terveyspalveluista ja yhteiskunnasta. Ja ennen kaikkea täytyy osata olla ihmisten kanssa. Ammattitaitoiset lähihoitajat ovat raudankovia tekijöitä, joilla on laaja tietotaito. Ei kentälle tule päästää soveltumattomia ihmisiä, eihän siinä ole mitään järkeä, Suihkonen sanoo.

Työpaikkaohjaaja toivoo lisää opiskelijan ohjausta

Kuopiolaisen terveysaseman lääkärien vastaanotolla tiimihoitajana työskentelevä Päivi Villanen on tavannut paljon työssäoppijoita, eikä tilanne näytä yhtä synkältä kuin uutisointi antaa ymmärtää.

Suurin osa opiskelijoita soveltuu Villasen mukaan alalle hyvin. Kokonaan alalle soveltumattomia opiskelijoita ei ole tullut vastaan, mutta joskus työssäoppiminen on silti jouduttu keskeyttämään esimerkiksi puutteellisten vuorovaikutustaitojen takia. Asiakaspalvelutehtävät eivät silloin sovi, mutta lähihoitajantutkinto antaa valmiudet myös esimerkiksi monenlaisiin tietohallinnan tehtäviin.

– Minusta on opiskelijankin oikeus tietää heti alkuvaiheessa, jos hänellä ei ole edellytyksiä tietynlaisiin tehtäviin. Silloin hänelle voidaan antaa mahdollisuus oppia jossakin hänelle paremmin soveltuvassa paikassa, Päivi Villanen sanoo.

Tällaista harkintaa olisi Villasen mielestä hyvä käyttää jo perusopintojen aikana jatko-opintomahdollisuuksia kartoitettaessa. Hoito-, hoiva- ja kasvatusala eivät voi olla automaattinen ratkaisu silloin, kun opiskelija ei näytä sijoittuvan muualle.

Niin Hertta Suihkonen kuin Päivi Villanenkin pitävät soveltuvuuskokeita tärkeänä tapana varmistaa, että lähihoitajaopinnot aloittavat vain sellaiset opiskelijat, joilla on tosiasialliset edellytykset valmistua alalle ja menestyä siellä. Lukihäiriön tapaiset oppimisen haasteet eivät Villasen mukaan estä soveltuvuutta lähihoitajan opintoihin ja työhön.

– Teemme koulutussopimukset aina yhdessä opettajan ja opiskelijan kanssa. Välit ovat aina olleet sillä tavoin luottamukselliset, että opiskelijat ovat voineet kertoa, jos he tietävät esimerkiksi tarvitsevansa enemmän harjoittelua.

Soveltuvuuskokeetkaan eivät yksin ratkaise kysymystä siitä, kenestä on lähihoitajaksi. Päivi Villasen mukaan lähihoitajia kouluttavien oppilaitosten pitäisi tuntea opiskelijansa ja heidän vahvuusalueensa nykyistä paremmin.

– Minusta asia on niin, että vaikka olisi tehty soveltuvuustestitkin, koulujen pitäisi huomioida opiskelijat yksilöinä.  Siis niin, että kutakin opiskelijaa ohjattaisiin siihen suuntaan, missä hän voi onnistua.

Lue aiheesta lisää SuPerin verkkosivuilta täältä ja täältä.

 

Sinua voisi kiinnostaa myös

Saattohoidon koulutusta kehitetään ja lisätään

Lähihoitajaopiskelijoita pitkään ohjannut Jenni Vihunen: Tuntuu hyvältä nähdä opiskelijan ammatillinen kasvu

Näin lähihoitajaopiskelijoiden osaaminen vahvistuu Taitaja-kisoissa – 3 syytä lähteä mukaan kisaamaan