”Haemme hoivatyöstä innostuneita huippuosaajia tekemään kanssamme arjen ihmeitä” – Työpaikkailmoitusten lupaukset voivat johtaa harhaan

Hoitoalan työpaikkailmoituksissa hyvin keskeiset asiat työstä saattavat jäädä työnhakijalle epäselviksi. Tutustuimme lähihoitajien rekrytointi-ilmoituksiin sekä kysyimme liiton lakimies Sini Siikströmiltä, mitä työnhakijan kannattaa tarkistaa ennen työsopimuksen allekirjoittamista.

Lähihoitajien rekrytointi-ilmoituksissa on toisinaan suuria lupauksia. Ilmoituksista voi kuitenkin olla vaikeaa löytää keskeisimpiä tietoja itse työnkuvasta ja työehdoista.

Jotkut lähihoitajien rekrytointi-ilmoitukset jättävät kysymyksiä niin työntekopaikan, palkkauksen kuin työajankin osalta. Kuva: Mostphotos

Teksti Kerttu Juutilainen

”Haaveiletko työstä ikäihmisten parissa?” ”Arvostatko työnantajaa, joka tarjoaa mahdollisuuksia osaamisesi monipuoliseen hyödyntämiseen ja uralla etenemiseen?” ”Jos vastasit kyllä, saatat olla tiimimme uusi jäsen!”

Lähihoitajien rekrytointi-ilmoituksissa on toisinaan suuria lupauksia. Ilmoituksista voi kuitenkin olla vaikeaa löytää keskeisimpiä tietoja itse työnkuvasta ja työehdoista. Jotkut ilmoitukset jättävät kysymyksiä niin työntekopaikan, palkkauksen kuin työajankin osalta.

SuPerin lakimies Sini Siikströmin mukaan hyvä rekrytointi-ilmoitus on työntekijälle ennen kaikkea informatiivinen ja kertoo selkeästi työnteon kannalta keskeisimmät asiat.

Epäselvyyksiä työsopimuksen joustovarasta

Laissa kielletään työsyrjintä myös rekrytointivaiheessa, mutta muutoin rekrytointia ei säädellä kovin tarkasti. Työnhakijan kannattaakin aina tarkistaa, miten rekrytointi-ilmoituksen tai työhaastattelun lupaukset on kirjattu työsopimukseen. Mikäli työnteon ehdoista syntyy työsuhteen aikana epäselvyyksiä, on työsopimukseen kirjattu lähtökohtana sille, miten asioita tulkitaan myöhemmin.

Luottamusmies tai liiton edunvalvonta voi tarvittaessa käydä työsopimusluonnoksen etukäteen työnhakijan kanssa läpi. Tällä voidaan varmistua siitä, että työsopimus on keskeisten ehtojen osalta sellainen, mihin työntekijä haluaa sitoutua.

Epäselvyydet työsuhteen aikana voivat johtua esimerkiksi työnantajan työsopimukseen haluamasta joustonvarasta, mikä ei aina ilmene työnhakijalle riittävän selkeästi. Erilaisia ehtoja saatetaan kirjata työsopimukseen siten, että mahdollisimman laaja harkintavalta jää työnantajalle, eikä työnjohtovaltaa haluta työsopimuksella juuri rajoittaa.

”Saat joustavasti vaikuttaa työvuoroihisi”

Siikström kertoo, että liittoon otetaan yhteyttä erityisesti työaikaan ja tarjottavan työn määrään liittyvissä epäselvyyksissä. Melko tyypillistä on, että työntekijä on saanut rekrytointi-ilmoituksen tai työhaastattelun pohjalta väärän käsityksen siitä, miten paljon työtä työnantajalla on velvollisuus tarjota.

− Joskus on tullut eteen tilanteita, joissa työntekijä on käsittänyt työnantajan lupausten perusteella saavansa ihan kokoaikaisen työn, mutta sopimukseen onkin kirjattu vaihteleva työaika alhaisin vähimmäistunnein ja sopimusmuodon syyksi ”työntekijän oma pyyntö”, vaikkei tällaisesta ole ollut mitään puhetta. Ei voi riittävästi korostaa sitä, että työntekijän kannattaa olla sopimuksen teossa hyvin tarkkana, Siikström sanoo.

Työmäärän lisäksi myös työajasta syntyy ilmoitusten perusteella toisinaan väärinkäsityksiä. Rekrytointi-ilmoituksessa saatetaan etsiä työntekijää erityisesti yötyöhön, mutta työsopimukseen tahdotaan joustavuuden nimissä usein kirjata työaikamuodoksi jaksotyö ja tämän lisäksi, että työ voi sisältää yötyötä.

− Tällainen kirjaus itsessään ei takaa työntekijälle pelkästään yötyötä, mikä taas voi työnhakijalle olla kynnyskysymys.

Erityisesti sote-alan keikkatyöntekijöiden hakuilmoituksissa sopimuksen tyyppiin, voimassaoloaikaan ja työaikaan liittyvät asiat jäävät usein täsmennettäviksi työnhaun myöhemmässä vaiheessa. Näissä työnhakuilmoituksissa työn määrää saatetaan kuvata esimerkiksi ”juuri sen verran, kuin itse haluat” tai ”oman elämäntilanteesi mukaan”. Työnantaja saattaa kuitenkin esittää sopimuksen tekemistä runkosopimuksena, jossa jokaisesta määräaikaisesta työsuhteesta eli keikasta sovitaan erikseen. Tällainen sopimus ei takaa työntekijälle yhtään tuntia työtä.

Siikström muistuttaa, että mikäli työntekijällä on halu kokoaikaisempaan ja pysyvämpään työskentelyyn, kannattaa vaihtelevan työajan sopimuksella työskentelevän tai muun osa-aikaisen työntekijän pyytää vähimmäistyöajan nostoa. Runkosopimuksella työskentelevän kannattaa pyytää pidempiaikaista työsopimusta ja määräaikaisen työntekijän sopimuksen tekemistä toistaiseksi voimassa olevana.

− Työvoimapulassa pitäisi olla työnantajankin intressinä sitouttaa työntekijöitä eikä kikkailla erilaisilla työntekijän kannalta epävarmoilla sopimuksilla.

Missä työ tehdään?

Useissa rekrytointi-ilmoituksissa myös työn tekemisen paikka jää epäselväksi.

Työntekijää haetaan esimerkiksi kotihoitoon tai vammaispalveluihin, mutta kertomatta jää, missä päin työnantajan toiminta-aluetta työntekijää tarvitseva yksikkö tai yksiköt sijaitsevat. Tämä voi erityisesti suuremmalla toiminta-alueella olla työnhakijalle keskeinen tieto.

On tavallista, että myös työsopimuksessa työntekopaikaksi määritellään jopa koko tietty alue kuten Uusimaa tai työntekopaikkaa koskevaan ehtoon otetaan tietyn yksikön lisäksi kirjaus ”ja muut työnantajan määräämät toimipisteet”.

Erityisesti vakituisten lähihoitajatoimien ilmoituksissa mainitaan usein myös työntekijän ”alkusijoituspaikka” tai ”sijoituspaikka työsuhteen alkaessa”. Jos samantyyppinen ehto sisällytetään myös työsopimukseen, voi työnantaja myöhemmin työsuhteen aikana muuttaa työntekopaikkaa ehtoon vedoten.

Mikäli työntekijälle on sopimusluonnoksen pohjalta epäselvää, voidaanko työpiste siirtää muuallekin, kannattaa hakijan kysyä asiasta tarkemmin työnantajalta ja luottamusmieheltä ennen sopimuksen allekirjoittamista.

− Jos työnhakijalle on tärkeää juuri tietyssä työyksikössä työskentely, kannattaa yrittää neuvotella, että työsopimukseen merkitään työntekopaikaksi juuri tämä kyseinen yksikkö ilman mainintoja alkusijoituspaikoista tai muista yksiköistä, Siikström sanoo.

”Tarjoamme kilpailukykyisen palkan”

Palkan osalta työpaikkailmoituksissa viitataan yleisimmin työnantajaa velvoittavaan työehtosopimukseen. Toisinaan rekrytointi-ilmoituksissa kerrotaan työehtosopimuksen lisäksi myös palkkaryhmä, mutta Siikström toivoisi, että palkasta kerrottaisiin työntekijöille tarkempaakin tietoa.

− Palkkaluokan lisäksi olisi hyvä lyhyesti kertoa, mitkä tekijät vaikuttavat palkan määrään ja mitä lisiä työpaikalla on käytössä. Käytössä olevista kunnollisista tehtäväkohtaisista ja henkilökohtaisista lisistä kertominen voisi myös houkutella työntekijöitä.

Viimeistään työsopimukseen palkka kannattaa pyytää kirjattavaksi mahdollisimman tarkasti siten, että palkan osat tulevat euromäärineen ja perusteineen esille. Silloin työntekijä tietää, millä perusteella hänelle maksetaan mitäkin palkanosaa ja minkä suuruisena.

Useissa hoitoalan työpaikkailmoituksissa kerrotaan ”kilpailukykyisestä palkasta” tai ”TESin ylittävästä palkasta” avaamatta asiaa kuitenkaan tämän tarkemmin.

− Tällaiset ilmaukset eivät ole kovin informatiivisia työnhakijan kannalta, eivätkä juuri avaa sitä, minkä suuruinen palkka oikeasti on. Sote-alalla etenkään yksityisellä sektorilla ei yleensä hirveästi mennä yli työehtosopimuksen vähimmäispalkkojen. Jos puhutaan kilpailukykyisestä palkasta, sen pitäisi ylittää vähimmäistason ja muiden maksaman tason tai olla vähintään samansuuruinen.

Jos ilmoituksessa kerrotaan työehtosopimusta reilusti korkeammista ansioista, saatetaan työntekijän sijaan etsiä yrittäjää. Yrittäjän kokonaisansioista vähennetään erilaisia yrittäjän eläke- ja vakuutusmaksuja, jolloin käteen jäävä palkka on huomattavasti pienempi.

Työntekijän markkinat

Lähihoitajista on nyt pulaa. Sen huomaa siitäkin, että monissa rekrytointi-ilmoituksissa ei vaadita työnhakijalta hakemuksen tai ansioluettelon lähettämistä, vaan pelkästään yhteystietojensa jättämistä.

Mikäli työsopimusluonnoksessa on työntekijälle epäselvyyksiä, kannattaa kohtiin pyytää selvennystä työnantajalta. Lisäksi sopimus kannattaa käydä läpi työpaikan luottamusmiehen kanssa tai ottaa yhteyttä liiton edunvalvontaan. Siikström muistuttaa, että sopimusluonnos ei ole lopullinen, vaan siihen voi pyytää muutoksia ennen varsinaisen työsopimuksen allekirjoittamista.

− Nyt on työntekijän markkinat. Työntekijöiden kannattaa ehdottomasti pyrkiä vaikuttamaan omiin työehtoihinsa niin palkan kuin muidenkin työehtojen osalta sopimuksentekovaiheessa neuvottelun kautta.


Lue lisää:

Palvelukotityöntekijä on hämmentävä nimitys lähihoitajalle

Sinua voisi kiinnostaa myös

Lähihoitaja 2022: Mitä tehdä, kun työn tunnekuorma on liian suuri? Hoitajan kriisi voi viedä maailmasta värit

Lähihoitaja saattajana: kotona voi saada hyvän ja kauniin kuoleman

Saako hoitajalla olla lävistyksiä? – Viisi faktaa hoitajien lävistyksistä