Vanhuspalveluiden työntekijät ovat laajasti kiinnostuneet hoitotyössä käytettävästä teknologiasta, osoittaa Jyväskylän yliopistossa tehty tutkimus.
Kyselyn mukaan suuri osa työntekijöistä on hyvin kiinnostunut tai vähintään jonkin verran kiinnostunut teknologiasta. Vain noin 11 prosenttia vastaajista ilmoitti, ettei ole teknologiasta lainkaan kiinnostunut.
– Suhtautuminen teknologiaa kohtaan on pääsääntöisesti positiivista. Teknologia nähdään hyvänä apuna työssä, kunhan se toimii hyvin, apulaisprofessori Sakari Taipale toteaa.
Vanhustyössä käytetään teknologiaa monipuolisesti
Tutkimuksen mukaan vanhusten hoito- ja hoivayksiköissä käytetään monipuolisesti digitaalisia järjestelmiä ja teknologisia välineitä.
– Kotihoidossa teknologian käyttö oli vastausten perusteella muita työyksiköitä monipuolisempaa. Käytössä on paljon erilaisia viestintälaitteita, toiminnanohjausjärjestelmiä ja asiakkaiden luona olevia teknisiä apuvälineitä, Sakari Taipale sanoo.
Hyvin yleinen työväline kaikilla vanhustyön työpaikoilla on perinteinen sähköposti. Sen sijaan työaikaan, potilastietoihin ja toiminnanohjaukseen liittyviä ja muita vastaavia järjestelmiä käytetään vaihtelevasti. Eniten käytetään asiakas- tai potilastietojärjestelmiä, joita ilmoitti käyttävänsä 80 prosenttia vastaajista.
Vastaajista 82 prosenttia kertoi käyttävänsä työssään pöytätietokonetta. Myös älypuhelimen käyttö on melko yleistä: 62 prosenttia ilmoitti käyttävänsä työssään älypuhelinta. Kotihoidon työntekijöistä älypuhelinta ilmoitti käyttävänsä 95 prosenttia vastaajista, kun taas laitoshoidon työntekijöistä älypuhelinta käytti 39 prosenttia vastaajista.
– Noin 15 prosenttia vastaajista kuului ryhmään, joka käyttää muita enemmän pöytätietokonetta, mutta muuta teknologiaa vähemmän kuin muut. He ovat tyypillisesti iäkkäämpiä, säännöllistä ilta-, yö- ja asiakastyötä tekeviä henkilöitä, Taipale kertoo.
Teknologian toimintahäiriöt keskeyttävät työn
Vain harva kyselyyn vastannut oli täysin samaa mieltä siitä, että mahdollisuudet tehdä työ hyvin ovat parantuneet teknologisoitumisen myötä. Suuri osa vastaajista oli sitä mieltä, että työmäärä on pikemminkin kasvanut.
Yli puolet vastaajista arvioi kärsivänsä työn keskeytymisestä tai työn aloittamisen hitaudesta teknologian toimintahäiriöiden vuoksi ainakin kerran viikossa. Kolmannes vastaajista ilmoitti kärsivänsä näistä ongelmista vähintään kerran päivässä. Kotihoidossa häiriöitä oli enemmän.
– Vastaajat näyttivät olevan yhtä mieltä siitä, että teknologia kasvattaa työmäärää, tuo haasteita ja vie aikaa. Erityisesti kotihoidossa uuden teknologian käyttöön kuluu työaikaa muita toimipaikkoja enemmän, Sakari Taipale kertoo.
Hänen mukaansa suuri osa vastaajista koki olevansa perusosaaja teknologian käytössä. Omissa taidoissa ei niinkään nähty ongelmia, vaan pikemminkin siinä, etteivät apuvälineet toimi.
– Haasteena on se, että teknologiat tulevat nopealla tahdilla. Niihin perehtymiseen ja testaamiseen ei ehkä ole käytetty riittävästi aikaa.
Taipaleen mukaan teknologia voi tuoda vanhustyöhön monipuolisuutta ja se helpottaa esimerkiksi fyysistä kuormitusta.
– Teknologia ei kuitenkaan tule edes pitkällä aikavälillä poistamaan työvoiman tarvetta.
Vanhustyön muutoksen seurantatutkimus
- Jyväskylän yliopiston Ikäätymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikössä käynnistettiin vanhustyön muutoksen ja digitalisoitumisen seurantatutkimus, joka kestää vuoteen 2025.
- Tutkimuksen aloituskyselyyn vastasi 6758 vanhuspalveluissa työskentelevää SuPerin, Tehyn, JHL:n ja Talentian jäsentä.
- Yli 60 prosenttia vastaajista oli lähihoitajia tai muita toisen asteen hoitajakoulutuksen saaneita.
