Urinaalikondomi ja vaginaalitamponi – pidätysvaivoja hoidetaan usein rutiininomaisesti vaipoilla, vaikka on muitakin vaihtoehtoja

Inkontinenssista pitäisi puhua rohkeammin, jotta niitä osattaisiin hoitaa paremmin.

Ikääntymisen myötä keinot pidätysvaivojen hoitamiseen vähenevät, mutta silloinkaan inkontinenssisuoja ei välttämättä ole ainoa eikä aina paras apuväline. Kuva: Mostphotos

Teksti Saija Kivimäki

Inkontinenssista eli virtsan tai ulosteen pidätysvaikeuksista kärsitään usein hiljaa ja salaa – ja aivan turhaan. Ongelmia ei uskalleta ottaa puheeksi edes lääkärin vastaanotolla, vaikka vaivoja voidaan hoitaa ja niiden pahenemista voidaan ehkäistä ennalta. Jos pidätysvaivoihin puututtaisiin varhaisemmassa vaiheessa, vaivat olisivat pienempiä ja niitä olisi vähemmän.

Terveystieteiden maisteri Tuulia Lahtisen mielestä pidätysvaikeudet pitäisi ottaa puheeksi jo silloin kun suurempia ongelmia ei ole. Luonteva paikka voisi olla esimerkiksi neuvola.

– Inkontinenssiongelmat pahenevat herkästi iän myötä, jos niitä ei hoida.

Lahtinen on aikaisemmalta koulutukseltaan sairaanhoitaja ja terveydenhoitaja. Hän on työskennellyt hoitotarvikejakelussa ja kotihoidossa, ja tarkastellut inkontinenssin hoitoa eri näkökulmista. Lahtinen tutki maisterintutkielmassaan inkontinenssisuojien eli aikuisvaippojen lähetekäytäntöjä.

Valitse apu yksilöllisesti

Inkontinenssipulmat ovat yleisempiä naisilla kuin miehillä. Naisilla varsinkin raskaus ja synnyttäminen altistavat lantionpohjan häiriöille ja vaurioille.

Iän karttuessa vaivat yleistyvät myös miehillä. Yli 70-vuotiaista miehistä joka neljäs ja naisista joka toinen kärsii virtsankarkailusta. Ongelmat ovat niin yleisiä, että vanhustenhoidossa niitä saatetaan pitää jopa normaalina osana ihmisen elämää.

Mainos

– Ajatellaan, että inkontinenssi kuuluu elämänvaiheeseen, eikä nähdä sitä hoidettavissa olevana vaivana. Aina inkontinenssia ei voida hoitaa, mutta silloinkin pitää löytää mahdollisimman sopiva tuote sitä hallitsemaan. Monesti näkee, että yksilöllisyys ei toteudu vaan valitaan vain kaikkein imukykyisin tuote. Jos ihminen kävelee ja pystyy käymään vessassa, hän ei tarvitse vaippaa, joka imee yli kaksi litraa nestettä, sanoo Lahtinen.

Fysioterapian ja lantionpohjan lihasten harjoittelun lisäksi huomiota tulisi kiinnittää elämäntapoihin liittyviin riskitekijöihin. Inkontinenssille altistavat esimerkiksi tupakointi, ylipaino ja ummetus.

Vaipoille on vaihtoehtoja

Kun mietitään sopivaa hoitoa, täytyy selvittää, millaista karkailu on ja mitä muita keinoja on jo kokeiltu.

Ikääntymisen myötä keinovalikoima kapenee.

– Muistisairaan vanhuksen kanssa ei voi enää tehdä lantiopohjan harjoituksia, Lahtinen toteaa.

Aikuisvaipat ei silti ole ainoa eikä sen aina pitäisi olla ensisijainen vaihtoehto. Lähetteen voi saada myös muihin inkontinenssin apuvälineisiin, mutta niiden käyttö on vähäistä.

 – Urinaalikondomia menee hoitotarvikejakelussa todella vähän siihen nähden, että se on miehelle usein miellyttävämpi käyttää kuin vaippa.

Urinaalikondomi asetetaan peniksen päälle kuin kondomi. Sen kärjessä on letku, joka kiinnitetään virtsapussiin. Pussin voi puolestaan kiinnittää reiteen. Lopputulos on huomaamattomampi kuin paksu vaippa housuissa.

Vagniaalitamponi voi sopia naisille stressi-inkontinenssin hoitoon eli kun virtsa karkaa aivastaessa, nauraessa tai yskiessä. Vaginaalitamponi tukee virtsarakon kaulaa ja lantiopohjan lihaksia ja auttaa välttämänään virtsankarkailua.

– Se sopii itsenäisesti liikkuville naisille, ei enää ympärivuorokautisen hoivan asiakkaille, joilla liikkuminen on vähäisempää.

Apuvälineisiin voi saada lähetteen, jos ne katsotaan hyväksi hoitomuodoksi ja kriteerit apuvälineiden saamiseen muutoin täyttyvät eli inkontinenssi määritellään pysyvästi keskivaikeaksi tai vaikeaksi.

– Joissain kunnissa tosin saatetaan ilmoittaa, että jokin apuväline ei kuulu valikoimiin, jolloin sitä ei ole saatavilla.

Perehdytystä inkontinenssihoidon apuvälineisiin järjestetään, mutta sitä tarjoavat apuvälineitä myyvät yritykset.

– Tuotteiden käyttämiseen on totta kai saatava tarvittava perehdytys, mutta vastuu täydennyskoulutuksesta tulisi olla työnantajalla.

Miten hoitaja voi huomioida asiakkaan pidätysvaivat?

  • Selvitä muut hoitovaihtoehdot

Inkontinenssin syyt ovat moninaiset ja joskus ne voidaan korjata yksilöllisellä hoidolla. Lantiopohjan lihasten harjoittaminen ja virtsarakon kouluttaminen omatoimisesti tai fysioterapeutin opastuksella helpottavat usein virtsankarkailua. Ulosteenkarkailun syynä voi olla esimerkiksi ummetus, jolloin täytyy hoitaa sitä eikä tilkitä karkailua vaipoilla.

  • Valitse apuväline yksilöllisesti

Virtsan- ja ulosteenkarkailuun on erilaisia apuvälineitä sekä naisille että miehille. Usein ne ovat miellyttävämpiä käyttää kuin housuissa pullottava paksu vaippa. Todennäköisesti ne myös kuormittavat ympäristöä vähemmän kuin kertakäyttöiset vaipat, joiden valmistus vie paljon energiaa ja uusiutumattomia luonnonvaroja. Joskus ne voivat olla myös edullisempi vaihtoehto.

  • Huomioi asiakkaan kokonaisvaltainen hyvinvointi

Inkontinenssivaivat aiheuttavat usein sosiaalisia ja psyykkisiä ongelmia, masennusta ja ahdistusta. Hajuhaittojen ja ylivuodon pelko voivat rajoittaa sosiaalista elämää. Rutiinit auttavat arjessa, esimerkiksi vaihtovaatteet ja inkontinenssisuojat tai muut apuvälineet kannattaa pakata mukaan aina ulos lähtiessä.

  • Tunnista virtsaamisen tarve

Muistisairaan ihmisen vessahädän merkkejä voivat olla levottomuus ja vaatteiden riisuminen. Vessassa tulisi käydä säännöllisesti. Helposti riisuttavat ja puettavat vaatteet tukevat vessassa käyntiä.

  • Muista ihonhoito

Ihon säännöllinen puhdistaminen ja suoja-aineiden käyttö voivat ehkäistä ja hoitaa vaipan käytöstä johtuvia iho-ongelmia. Vääränkokoinen vaippa voi aiheuttaa ihottumaa ja jopa painehaavoja, joilta oikean kokoinen ja käyttötarkoitukseen sopiva vaippa suojaa iho-ongelmilta.

Sinua voisi kiinnostaa myös: Vanhushoivan vaipparalli – Jos suoja falskaa, se on luultavasti väärän kokoinen

Sinua voisi kiinnostaa myös

Kouluyhteisöohjaaja Mika Önkki: ”On tärkeä osata erottaa, milloin kyse on tavallisista teini-iän kuohuista ja milloin vakavammasta ongelmasta”

”Työpäivä voi alkaa avantouinnilla asukkaan kanssa” – Virikeohjaaja Kirsi Sauvala järjestää ohjelmaa palvelutalon asukkaiden arkeen

Lähihoitaja toteuttaa lääkehoitoa koulussa