Työelämä ja temperamentti: Voiko ujo työntekijä olla hyvä hoitaja?

Ujo voi olla vahvoilla hoitotyössä, sillä hän osaa antaa asiakkaalle tilaa ja aistii tarkasti toisen mielialoja.  

Kuva: Matti Westerlund

Teksti Maria Paldanius

Työpaikan kahvihuoneessa nousee pala kurkkuun. Seurustelu asiakkaiden kanssa hetki sitten oli aivan luontevaa, mutta nyt tekee mieli vetäytyä pois sosiaalisesta tilanteesta. Työkaverit nauttivat pullakahvejaan ihmeen rentoutuneina ja vapautuneina. Miten he pystyvät siihen? Miksi minä en pysty?

Jos tilannekuvaus kuulostaa tutulta, taustalla voi olla niinkin yleinen temperamentin piirre kuin ujous.

Ujon urakirjan (Atena 2016) kirjoittanut psykologi Kati Kajastus (ent. Tiirikainen) on tavannut urallaan ja vastaanotollaan lukuisia hoitoalalla toimivia ihmisiä, jotka painivat ujouden kanssa.

– Ujoina itseään pitävät hoitoalan ihmiset eivät useinkaan jännitä kohtaamisia asiakkaiden kanssa. Sen sijaan esimerkiksi kokouksiin osallistuminen, työpaikan illanistujaiset, esiintyminen, esittäytyminen tai omien ideoiden jakaminen saattaa tuntua hankalalta ja laukaista epämukavuuden kokemuksen, hän sanoo.

Kajastus haastatteli hoitoalan työntekijöitä Ujon urakirjaan. Monet heistä kertoivat, että ujous näyttäytyi erityisesti vuorovaikutuksen aloittamisen hitautena. Uusiin ihmisiin tutustuminen vaati tavallista enemmän aikaa. Yleistä oli myös halu piiloutua, mitä voidaan selittää ainakin osittain lasten käyttäytymisen kautta: lapsi käsittelee ujouttaan piiloutumalla aikuisen selän taakse.

– Aikuiset eivät toimi näin, mutta esimerkiksi työpaikalla voi tulla samanlainen tarve päästä piiloon toisten katseilta.

Mainos

Ujous on osa temperamenttia

Ujous on osa synnynnäistä temperamenttia, sillä on osin geneettinen tausta. Se on tietynlainen, astetta varautuneempi tapa reagoida uusiin ihmisiin ja tilanteisiin. Kyse ei ole sen enempää sairaudesta tai pelkuruudesta, vaan pikemminkin sosiaalisesta arkuudesta. Ujo ihminen kokee epämiellyttäviä tunteita sosiaalisissa tilanteissa.

– Yleensä ujouteen liittyy vaikeus toimia uusien ihmisten kanssa ja ilmaista tunteita, joskus jopa läheisissä ihmissuhteissa. Mutta ujokin ihminen voi käyttäytyä hyvin monella tavalla, Kajastus muistuttaa.

Sosiaalista epävarmuutta kuvaillaan usein ahdistuksena ja jännittämisenä. Oirekirjo on laaja ja yksilöllinen: yksi tärisee, toinen punastuu, kolmannella henki salpautuu ja neljäs voi pahoin. Viides saattaa kokea kaikkia edellä mainittuja – tai sitten jotain aivan muuta.

– Valtaosa ihmisistä lienee kokenut joitakin näistä tuntemuksista. Oma kokemus voi auttaa ymmärtämään ujon kokemusmaailmaa.

Ujo voi olla myös introvertti. Silloin ihminen kohdistaa huomionsa enemmän sisäiseen kuin ulkoiseen maailmaan. Toisin kuin vastakohtansa, seurallinen ekstrovertti, introvertti viihtyy mainiosti yksinään.

–  Introversio määrittää sen, mihin ihmisen huomio kohdistuu, mistä hän saa energiaa ja mikä vie sitä, sanoo Kajastus.

Ujouteen ja ujoihin ihmisiin liitetään helposti erilaisia virheoletuksia ja harhakäsityksiä. Ujo saattaa itsekin tahtomattaan vaikuttaa ylimieliseltä, kylmältä, tunteettomalta tai vihaiselta yrittäessään kätkeä ujoutensa esimerkiksi sarkastiseen ja kriittiseen käytökseen. Tosiasiassa ujon ihmisen käyttäytymisen taustalla on kuitenkin epämiellyttävä tunne sosiaalisissa tilanteissa.

Mainos

Reipaskin voi olla epävarma

Ujouden ei tarvitse olla ongelma.

– Ujous ei itsessään kerro mitään esimerkiksi ihmisen sosiaalisista taidoista, huomauttaa Kajastus.

Ympäristö kuitenkin määrää, millaisiin mittasuhteisiin ujous eskaloituu, ja miten hyvin tai huonosti ihminen pärjää ujoutensa kanssa. Kajastuksen mukaan muiden ihmisten suhtautuminen esimerkiksi lapsen ujouteen voi osaltaan vaikuttaa siihen, miltä ujous tuntuu myöhemmin.

Työyhteisöissä suhtautuminen ujouteen vaihtelee. Joskus ujon voi olla vaikea päästä sisään työyhteisöön tai ilmaista mielipiteitään. Silloin hänen osaamisensa jää helposti piiloon.

– On tavallista, että ujo työntekijä kokee epämukavuutta paitsi työkavereiden, myös hoidettaviensa kanssa. Työssä vaadittavia ihmissuhde- ja vuorovaikutustaitoja on kuitenkin mahdollista kehittää, Kajastus vinkkaa.

Ujous ei aina näy ulospäin. Työkaverit eivät välttämättä tiedä, että muuten reipas ja sosiaalinen kollega painii ujouden ja epämukavuuden tunteiden kanssa.

Mainos

Tilaa kaikille tunteille

Oman ujouden tunnistaminen ja sanoittaminen on tärkeä askel kohti mielekkäämpää työelämää. Ujot työntekijät voivat hyötyä mahdollisuudesta vaikuttaa itse työnsä sisältöihin ja edetä omaan tahtiin.

Tästä Kajastuksella on oiva esimerkki: eräs hoitaja koki vaikeaksi hakea potilaita ruuhkaisesta aulasta. Ammattilaisen tuella hän uskaltautui ensin käymään aulassa ja olemaan katseiden kohteena. Sitten hän vietti aulassa hieman pidempään ja rohkaistui lopulta potilaiden keskelle kajauttamaan oikean sukunimen.

– Muutaman toiston jälkeen ongelmaa ei enää ollut. Vaikka ujous ei kadonnut persoonallisuudesta, hän rohkaistui ja ylitti jännityksensä.

Jännittämisen ja sosiaalisen epämukavuuden tunteista voi tulla ongelma silloin, jos ne alkavat vaivata mieltä ja häiritä elämää. Harva jaksaa tehdä työtä, jossa joutuu alinomaa jännittämään.

Kajastus kritisoi hieman vallalla olevaa seurallisen ja reippaan työntekijän vaatimusta.

– Kaikenlaisia tekijöitä ja monenlaista osaamista tarvitaan. Uskon, että paras työyhteisö on hyväksyvä ja lempeä, sellainen, jossa tuetaan yhteisöllisyyttä ja annetaan tilaa epäonnistumiselle ja erilaisille tunteille.

 Paljon muutakin kuin ujo

Hoitoalalla arvostetaan pitkäjänteisyyttä, vastuullisuutta, tehokkuutta sekä kuuntelemisen ja myötäelämisen taitoa. Kajastus on huomannut, että nämä piirteet ovat ominaisia hoitoalan työntekijöille silloinkin, kun he pitävät itseään ujoina.

Voiko ujous olla hoitotyössä jopa vahvuus? Kajasteen mielestä ehdottomasti voi.

– Ujot voivat olla esimerkiksi keskimääräistä empaattisempia ja usein hiljaisempina he osaavat antaa hoidettavallekin tilaa. Taka-alalla pysyttelevä tarkkailija saattaa aistia ja ymmärtää herkästi hoidettavan olemusta, eleitä ja mielialoja. Ujolla voi olla syviä ajatuskulkuja, vaikkei hän kiirehdi tuomaan niitä esille, sanoo Kajastus.

Vuorovaikutuksen näennäistä hitautta ei myöskään sovi sekoittaa hitaaseen ajatteluun tai tehottomaan työntekoon. Ujo työntekijä voi olla ripeä, reipas, täsmällinen ja tarkkanäköinen. Ujous ei myöskään tarkoita, etteikö hän voisi olla hauskaa seuraa tai hyvä esiintyjä.

– Ujolla voi olla erinomaisia taitoja riippumatta ujoudesta. Moni ujo on selkeä ja miellyttävä perehdyttäjä tai esiintyjä, vaikka esillä oleminen jännittäisi, Kajastus tietää.

Selätä sosiaalisten tilanteiden tuska:

Sosiaalisen epämukavuuden tunteita on mahdollista helpottaa ja erilaisissa sosiaalisissa tilanteissa voi totutella voimaan paremmin. Se ei tarkoita, että omaa persoonallisuutta tarvitsisi yrittää runnoa uuteen muottiin tai tulla väkisin ei-ujoksi.

  • Itsehavainnointi. Keskity huomaamaan, miltä ujous ja sosiaalinen epämukavuus tuntuvat ja mitä ne sinulle tarkoittavat. Millaisissa tilanteissa epämukavuuden tunne ilmenee? Millaisissa tilanteissa haluaisit oppia olemaan rennommin? Voit pitää päiväkirjaa työpäivien sosiaalisista tilanteista: Miltä ne tuntuvat, miten voimakas epämukavuuden kokemus on ja miten olet pärjännyt näissä tilanteissa.
  • Altistuminen epämukaville tilanteille. Pahimpaan paikkaan ei tarvitse rynnätä heti. Jos työkavereiden kanssa ruokaileminen aiheuttaa sosiaalista epämukavuutta, voi ensin käydä kahvihuoneessa läheisimmän työkaverin kanssa ja edetä pikkuhiljaa hankalampiin tilanteisiin. Empaattinen rinnallakulkija voi olla iso apu.
  • Hyväksyminen ja ajatusten uudelleenmuotoilu. Joskus ujous tuottaa häpeää. Miten oppia hyväksymään oma ujous? Toimiva suhde ujouteen löytyy usein iän ja kokemuksen karttuessa. Ihminen oppii näkemään ujouden ominaisuutena, jonka kanssa on mahdollista elää. Käsitys itsestä voi muuttua realistisemmaksi: En ehkä olekaan maailman ujoin ihminen, vaan kyse on suhteellisen yleisestä kokemuksesta.

Lähteet: nyyti.fi ja terve.fi

Sinua voisi kiinnostaa myös

Koko lapsuus soi – musiikkipäiväkodissa musiikki auttaa rytmittämään päivää ja luo yhteisöllisyyttä

Ensimmäinen Queen Silvia -palkinnon voittanut lähihoitaja Karoliina Tiura: ”Taide tuo hoitotyöhön läheisyyttä”

Lähihoitaja-kirjailija Rake Tähtinen: ”Jokaisella meistä on oma tarinamme”