Tunnista nuoren masennusoireet

Nuoruusikään kuuluvat mielialanvaihtelut, mutta joskus niitä on vaikea erottaa masennuksen oireista.

Nuoruusiän masennus

Pitääkö huolestua, jos teini vetäytyy suljetun oven taakse, kommunikoi lähinnä olankohautuksin ja lopettaa lapsuudesta asti rakkaan harrastuksen ilman selityksiä? Kuva Ingimage

Suomalaisnuorista noin 20 prosentilla esiintyy masennusoireita ja 5–10 prosenttia sairastaa masennusta. Nuoruusikään kuuluvat tunnemyrskyt eivät kuitenkaan aina viittaa masennukseen, vaan ne ovat osa lapsen kasvua. Nuoruusiän aikana aivojen kehitys saavuttaa lopullisen muotonsa. Viimeisenä kehittyy etuotsalohko, joka vastaa tunteiden tunnistamisesta, käyttäytymisen säätelystä ja oman toiminnan suunnitelmallisesta ohjauksesta.

– Kehitysvaiheeseen liittyy tyypillisesti mielialan laskua ja masentuneisuutta. Erona varsinaiseen depressio- eli masennustilaan on, että oireet ovat ajoittaisia ja toimintakyky säilyy normaalina: nuori on kiinnostunut koulunkäynnistä, huolehtii terveydestään, harrastaa ja ylläpitää ihmissuhteita, kertoo nuorisopsykiatrian ja psykiatrian erikoislääkäri, psykoterapeutti Eeva Rantanen Terveystalosta.

Fyysiset oireet voivat kertoa masennuksesta

Toimintakyvyn arvio on tärkeä mittari masennuksen tunnistamisessa. Masennuksen ydinoireina ovat yli kaksi viikkoa jatkunut masentunut mieliala, mielenkiinnon ja mielihyvän kokemisen katoaminen sekä väsymys tai uupumus siitäkin huolimatta, että nukkuu riittävästi.

Mainos

– Muita yleisiä oireita ovat ärtyneisyys, ruokahalumuutokset, itsetuhoiset ajatukset, keskittymisvaikeudet, unihäiriöt, itsetunnon heikkeneminen sekä arvottomuuden, syyllisyyden ja tyhjyyden tunne. Masennus voi aiheuttaa myös esimerkiksi erilaisia fyysisiä oireita, kuten päänsärkyä, vatsakipuja tai jatkuvaa levottomuutta, joita ei välttämättä ensimmäiseksi yhdistetä siihen, Eeva Rantanen luettelee.

Hänen mukaansa ongelmallista on, ettei nuorella itsellään ole välttämättä riittävää kykyä arvioida terveyttään ja tunnistaa masennusta. Apua saatetaankin monesti hakea ensisijaisesti fyysisiin vaivoihin. Tästä syystä olisi tärkeää, että terveydenhuollon ammattilainen kartoittaa tilanteen kokonaisvaltaisesti ja kuulee tarvittaessa myös vanhempia, koulua tai muita viranomaisia.

Ole aidosti kiinnostunut nuoresta

Masennuksen taustalla vaikuttavat usein monet eri tekijät. Biologisia syitä voivat olla esimerkiksi yksilöllinen alttius stressille ja haavoittuvuudelle, temperamentti, perimä tai pitkäaikainen fyysinen sairaus. Psykologisia syitä ovat puolestaan erilaiset menetykset, yksinäisyys ja kiintymyssuhteessa tapahtuneet häiriöt, kuten laiminlyönti, väkivalta tai hyväksikäyttö. Sosiaalisina tekijöinä puolestaan vaikuttavat erilaiset kasvuympäristön kuormitustekijät, kuten taloudelliset ongelmat, pitkäaikaissairaudet tai vanhempien ero.

– Kokonaisvaltaisesti ajateltuna lapsen fyysisen ja psyykkisen terveyden ylläpitäminen lähtee oikeastaan jo neuvolasta, jossa vanhempia tuetaan ja jossa he saavat tietoa ja ohjausta lapsen kehityksestä ja kasvatuksesta, Eeva Rantanen kertoo.

Vanhemman aito kiinnostus nuorta ja tämän elämää kohtaan sekä hyvän ja turvallisen arjen mahdollistaminen nettiaikoineen, kotiintuloaikoineen ja säännöllisine ruokailuineen ovat hyvinvoinnin ylläpitämisen peruspalikoita.

– Vaikkei nuori aina osaisi sanoittaa tunteitaan, hän kaipaa sitä, että edes yksi ihminen olisi kiinnostunut. Kun nuorelle osoittaa aitoa kiinnostusta, hän kyllä usein vastaa kutsuun. Nuoreen pitää suhtautua arvostavasti ja kunnioittavasti. Luottamusta ei saa pettää, eikä nuorta saa nolata tai syyllistää.

Yksi luotettava aikuinen

Jos kotona ei ole mahdollista saada riittävästi tukea, olisi tärkeää, että nuoren lähipiiristä löytyisi ainakin yksi luotettava aikuinen. Tukea voi hakea myös kouluterveydenhuollon ja matalan kynnyksen palveluista sekä auttavien puhelimien ja chat-palveluiden kautta.

– Nuori voi löytää helpotusta yksinäisyyteen ja masennukseen myös sosiaalisen median verkostoista, mutta samalla riskinä voi olla kiusatuksi tuleminen ja ulkopuolelle jääminen, jonka lopputuloksena nuori on entistä yksinäisempi ja masentuneempi. Tästäkin syystä olisi tärkeää, että arjesta löytyisi aikuinen, joka kohtaisi nuoren kasvokkain, hyväksyen ja tukien, Eeva Rantanen sanoo.

Lähde: Terveystalo

Sinua voisi kiinnostaa myös

Koko lapsuus soi – musiikkipäiväkodissa musiikki auttaa rytmittämään päivää ja luo yhteisöllisyyttä

Ensimmäinen Queen Silvia -palkinnon voittanut lähihoitaja Karoliina Tiura: ”Taide tuo hoitotyöhön läheisyyttä”

Lähihoitaja-kirjailija Rake Tähtinen: ”Jokaisella meistä on oma tarinamme”