Tuleeko asiakas kuulluksi? – Kuusi vinkkiä edistää osallisuutta

Jokainen kohtaaminen on mahdollisuus tehdä hoidosta inhimillisempää ja turvallisempaa. Osallisuus syntyy hoitotyön arjen pienistä teoista. 

Iäkäs potilas sängyssä, vieressä hoitaja.

Potilas on oman tilanteensa tai sairautensa asiantuntija. On tärkeää, että hän tulee kuulluksi. Kuva: Mostphotos

Teksti Minna Lyhty

Hoitaja ja lääkäri puhuvat kierrolla potilaan korkeasta verenpaineesta. Se ei ole laskenut riittävästi ja ammattilaiset päättävät tehdä lääkemuutoksen. Hoitaja ja lääkäri puhuvat keskenään, potilas kokee itsensä tilanteessa ulkopuoliseksi. Mieleen nousee kysymyksiä, onko oma tila hengenvaarallinen ja jos tästä sairaalajaksosta selviytyy, millaisella lääkityksellä pärjää kotona. Näille kysymyksille ei lääkärikierrolla ollut aikaa.  

Tämä on esimerkki tilanteesta, jossa potilaan osallisuus ei toteudu.  

– Sote-alalla tavallinen este osallisuuden toteutumiselle on kiire. Jos tapaa potilaita kuin liukuhihnalla, hoitaja ei ehdi kuunnella potilasta, jolloin mahdollisuus vuoropuheluun menetetään, sanoo erikoissuunnittelija Sanna Kaski Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskuksesta. 

Yleisellä tasolla puhuttaessa osallisuus on sitä, että ihminen voi vaikuttaa elämäänsä ja hänelle tärkeisiin asioihin sekä hän saa olla yhteydessä toisiin ja saa heiltä arvostusta. Asiakasosallisuus tarkoittaa sitä, että ihminen osallistuu ja vaikuttaa omaan tai läheistensä hoitoon ja palveluun.  

–  Asiakas tai potilas on oman tilanteensa tai sairautensa asiantuntija. Hoitaja on hoitotyön asiantuntija. Heidän tasa-arvoisella yhteistyöllään saadaan paras mahdollinen hoitotulos.  

Potilaan on helpompi sitoutua hoitoonsa, kun hänet on kohdattu arvostavasti ja hän kokee tulleensa kuulluksi.  

–  Osallisuuden edistäminen luo luottamuksellista ilmapiiriä, jolloin asiakas tai potilas uskaltaa kertoa avoimesti esimerkiksi sairauden kaikista oireista, hoidon mahdollisista haittavaikutuksista tai asioista, jotka vaikeuttavat hoitoon sitoutumista. Luottamus lisää hoidon turvallisuutta.  

Arjen pieniä tekoja 

Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskus on julkaissut Osallisuuden yksikkökohtaisen määrittelyn työkalun, jonka avulla osallisuutta voidaan edistää sote-alan yksiköissä.  

– Se sisältää kysymyksiä, joiden avulla voi havaita, missä tilanteissa osallisuus jo toteutuu ja mitkä asiat vaativat vielä kehittämistä. Se auttaa luomaan toimintatapoja, joiden avulla asiakkaat, potilaat ja heidän läheisensä osallistuvat hoitoon ja palveluun ja sen kehittämiseen, Sanna Kaski kertoo. 

Osallisuutta käsitellään myös omavalvontasuunnitelmassa. Siinä kuvataan, miten varmistetaan asiakkaan ja potilaan tiedonsaantioikeus sekä osallisuuden toteutuminen.  

– Kun työyhteisössä keskustellaan yhdessä moniammatillisessa tiimissä osallisuuden edistämisestä, siitä on apua omavalvontasuunnitelman laatimisessa. 

Sanna Kaski korostaa sitä, ettei osallisuuden edistäminen ole monimutkaista vaan arjen pieniä tekoja. 

– Se voi olla esimerkiksi sitä, että hoitokodin asukkaiden ruokamieltymykset otetaan huomioon tai kysytään, olisiko sopiva iltapäiväkahviaika kahdelta vai kolmelta. Jotta näitä tekoja voidaan tehdä, on ensiksi kuunneltava asukkaiden omat toiveet. 

Kysymyksiä työyhteisölle  

  • Miten huolehdimme siitä, että asiakas, potilas tai läheinen saa riittävästi tietoa? 
  • Miten huolehdimme siitä, että asiakkaat, potilaat ja läheiset tulevat kuulluksi? 
  • Miten käsittelemme palautteita? 
  • Millaista yhteistyötä teemme kokemusosaajien kanssa? 
  • Miten osallisuus huomioidaan omavalvontasuunnitelmassamme?

Mainos

Lisää tietoisuutta osallisuudesta 

Osallisuuden edistämisestä olisi tärkeää keskustella yhdessä työyhteisössä. Keskustelulle voi varata aikaa osastotunnille, tiimipalaveriin tai kehittämispäivään.  

Kohtaa asiakas arvostavasti 

Kohtaa asiakas, potilas ja hänen läheisensä arvostavasti ja tasa-arvoisesti. Arvostava kohtaaminen mahdollistaa vuoropuhelun. Kannusta antamaan palautetta.  

Tunnista kehittämiskohteet 

Pohtikaa yhdessä, missä asioissa osallisuutta voisi edistää. Apuna voi käyttää Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskuksen kehittämää Osallisuuden yksikkökohtaisen määrittelyn työkalua. Se sisältää runsaasti käytännöllisiä kysymyksiä, joiden avulla kehittämistyö voidaan aloittaa. On tärkeää, että kaikki työntekijät saavat tuoda esiin näkemyksiään ja tulevat kuulluksi. 

Käsittele kehittämisideat 

Käsittele kehittämisideat kokemusosaajien kanssa. Kokemusosaajat ovat yksikön potilaita, asiakkaita, asukkaita ja heidän läheisiään. Heitä kannattaa pyytää mukaan myös kehittämisryhmiin. 

Vie kehittämisehdotukset eteenpäin 

Kun kuulet työssäsi kehittämisidean, vie se koko työyhteisön tietoon. Nimetkää yksiköstänne vastuuhenkilöt, jotka varmistavat, että kaikki ideat käsitellään. Työntekijöillä on ymmärrystä siitä, mitkä ideat ovat toteuttamiskelpoisia. Jos päätökset kehitysideoiden toteuttamisesta tehdään johtoportaassa, ideat eivät välttämättä toimi käytännössä tai henkilökunta ei sitoudu niiden toteuttamiseen.  

Arvioi ja raportoi 

Arvioikaa ja raportoikaa, kuinka osallisuus toteutuu yksikössänne. Tämä tekee kehittämistyön näkyväksi. Saatua tietoa voi käyttää hyväksi, kun yksikössä laaditaan lakisääteistä omavalvontasuunnitelmaan kuuluvaa osallisuuden kuvausta.  

Lue myös:

Kunnioittava kohtaaminen ei ole sanojen helinää – asenne välittyy potilaalle hoitajan katseessa ja eleissä

Valona yössä: kehitysvammaisten palvelukodin yövuorossa jutellaan hiljakseen tai odotetaan asukkaita festareilta kotiin

”Täällä saa olla just sellainen kuin on” – Päivätoiminta tuo arkeen merkitystä

Sinua voisi kiinnostaa myös

Mitäs jouluna syötäisiin? Hiltantuvassa maistuvat riisipuuroa ja rosolli 

Mitäs jouluna syötäisiin? Päiväkodissa maistellaan pipareita ja torttuja

Mitäs jouluna syötäisiin? Nuorten aikuisten pöydässä on perinteiset jouluruoat