Tavallinen arki on parasta, mitä varhaiskasvatus voi tarjota maahan äskettäin muuttaneille lapsille

Alle kouluikäisen lapsen kotoutuminen kestää yhtä kauan kuin kenellä tahansa uuteen maahan muuttavalla. Päiväkodissa rutiinit ja perushoito antavat siihen hyvän pohjan.

Kuva: Mostphotos

Teksti Saija Kivimäki

Kun Venäjä viime helmikuussa hyökkäsi Ukrainaan, sota ja kriisitilanteet tulivat hetkessä lähemmäs suomalaisia. Tällä hetkellä Suomessa asuu noin 12 000 sotaa paennutta ukrainalaista lasta. Opetushallituksen tilastojen mukaan esiopetuksessa heistä on vajaat 300 ja varhaiskasvatuksessa lähes 500 lasta.

Ukrainan sota on virkistänyt suomalaisten muistia ja saanut meidät ajattelemaan esimerkiksi sitä, mitä pieni lapsi tarvitsee, kun hän aloittaa päiväkodin uudessa maassa, sanoo helsinkiläinen varhaiskasvatuksen opettaja Marjaana Gyekye. Suomi toisena kielenä -opettajana työskentelevä Gyekye muistuttaa, etteivät maahan äskettäin tulleet ukrainalaiset lapset ole kuitenkaan tilanteessaan yksin.

– Meillä on päiväkodeissa muitakin lapsia, jotka ovat kokeneet samoja asioita, joita ukrainalaiset lapset kokevat tällä hetkellä. Toivon, että pidämme mielessämme myös kaikki ne muut.

Viime vuonna Suomeen tuli 0–14-vuotiaita lapsia eniten Syyriasta, Somaliasta, Nigeriasta, Irakista ja Afganistanista. Sen sijaan oleskelulupapäätöksiä on myönnetty viimeisen vuoden aikana ukrainalaisille enemmän kuin minkään muun maan kansalaisille.

– Oleskelulupa on erittäin tärkeä perheille ja lapsille. Luvan saaneiden ei tarvitse miettiä, saavatko he jäädä maahan, Gyekye toteaa.

 

Toistot tuovat turvaa ja opettavat kieltä

Päivittäin toistuvat tilanteet ja niin sanottu perushoito ovat äärimmäisen tärkeitä myös kielen oppimisen kannalta. Kun yhteistä kieltä ei vielä ole, eleiden ja ilmeiden merkitys korostuu. Lapsi poimii niistä tietoa.

– Pienetkin eleet tukevat lapsen ymmärtäminen. Esimerkiksi kun on aika pestä kädet, voi samalla elehtiä käsillään, miten se tapahtuu.

Kuvien käyttäminen voi tukea sitä, mitä missäkin hetkessä tapahtuu ja miten lapsen toivotaan käyttäytyvän ja toimivan erilaisissa tilanteissa. Kuvien avulla myös lapset voivat itse ilmaista mielipiteitään tai kertoa tunteistaan silloin kun kielitaito ei siihen vielä riitä.

Papunet- ja Viitottu rakkaus -sivustoilla on käyttökelpoisia kuvia eri tilanteisiin. Joissain tilanteissa valokuvat voivat toimia paremmin, sillä piirrettyihin kuviin liittyy paljon kulttuurisidonnaisia merkityksiä, jotka eivät välttämättä aukea toisesta kulttuurista tulevalle.

 

Rohkaise ja rohkaistu käyttämään kieliä

Yhteisen kielen vähyys tai puute ei lapsille ole ongelma. Päiväkotipäivän aikana lapsia voi rohkaista käyttämään kieltä monipuolisesti.

– Omaa ja lasten olemassa olevaa kielitaitoa kannattaa hyödyntää. Yhdessä voidaan miettiä vaikkapa miten sanotaan ”päivää” eri kielillä.

Thurin vinkkaa myös kaikille avoimesta Monikielisestä kirjastosta, joka toimittaa kirjoja lähikirjastoihin toivotuilla kielillä.

– Päiväkodeissa, joissa on käytössä Lukulumo-sovellus, voivat hyödyntää kielivaihtoehtoja esimerkiksi niin, että jokin satu tai yksittäinen aukeama kuunnellaan ensin suomeksi ja sen jälkeen toisella kielellä.

 

Marjaana Gyekye ja Nina Thurin puhuivat kieli- ja kulttuuritietoisuuden merkityksestä varhaiskasvatuksessa SuPerin vaka-webinaarissa 19.9.2022. Webinaari on SuPerin jäsenten katsottavissa Skarppi-koulutusalustalla.

Sinua voisi kiinnostaa myös

Tunturiklinikalla Levillä lähihoitaja ja lääkäri ovat tiivis työpari

Koko lapsuus soi – musiikkipäiväkodissa musiikki auttaa rytmittämään päivää ja luo yhteisöllisyyttä

Ensimmäinen Queen Silvia -palkinnon voittanut lähihoitaja Karoliina Tiura: ”Taide tuo hoitotyöhön läheisyyttä”