Seksuaaliterapeutti Mari Huistinoja: ”Turvallinen, turvattu olo on ihmisoikeus”

Seksuaaliterapeutti Mari Huistinoja herättelee aikuisia lasten seksuaalikasvatuksen merkityksestä jo varhaiskasvatuksessa. Lapsen tulee oppia omat rajansa, sillä vanhempi tai kasvattaja ei voi aina olla paikalla.

mari huistinoja seksuaaliterapeutti

Kun lapsi oppii turvaamaan itse itsensä, se kantaa pitkälle aikuisuuteen, sanoo Mari Huistinoja. Kuva: Ulla Nikula

Teksti Anne Saarikettu

1. Mitä ovat lasten turva- ja kehontunnetaidot?

Kyse on 0–8-vuotiaiden seksuaalikasvatuksesta. Sanana seksuaalisuus koetaan pelottavana: vaihtoehtoinen ilmaisu on turva- ja kehontunnetaidot. Niillä tutustutaan omaan kehoon, sen toimintaan, mielihyvään, intiimialueisiin sekä käytöstapoihin. Seksuaalikasvatuksessa pyritään siihen, että lapsi oppii huolehtimaan turvallisuudestaan sekä kunnioittamaan toista ihmistä ja hänen yksityisyyttään. Lapsen tulee oppia omat rajansa. Kun tunteita ja koskemattomuuden rajoja on opetettu sanoittamaan, lapsella on työkaluja sanoa ”tämä ei käy” kun pelottaa. Lasta opetetaan selviytymään, koska vanhempi tai kasvattaja ei ole läsnä 24/7.

2. Miten lastenhoitajat voivat työssään vahvistaa ja ottaa huomioon turva- ja kehontunnetaitoja?

Tieto ei lisää tuskaa, vaan sitä kannattaa etsiä rohkeasti. Olisi tärkeää, että työyksiköissä asiasta otetaan selvää, eikä pelättäisi sitä. Se on hyvä lähtökohta. Ja että koulutusta hankittaisiin. Väestöliitolla ja THL:lla on hyviä, yksinkertaisia materiaaleja.

3. Miksi nämä taidot ovat tärkeitä?

Turvallinen ja turvattu olo on ihmisoikeus. Kun lapsi oppii turvaamaan itse itsensä, se kantaa pitkälle aikuisuuteen. Kaltoinkohtelu, hyväksikäyttö ja turvattomuus jättävät jäljet aikuisuuteenkin. Seksuaalikasvattamalla tulee hyvinvoivempia ihmisiä, mikä on tärkeää myös kansantaloudelle. Asiaa helposti vähätellään lapsen iän vuoksi. Kuitenkin nimenomaan pienet eivät tiedä oikeaa ja väärää. Yleensä pienimmät kohtaavat kaltoinkohtelua perhe- ja lähipiirissä. Jos lapsi ei saa jostain sanoituskeinoja, niitä ei tule.

4. Osataanko lasten seksuaalikasvatus huomioida tämän päivän varhaiskasvatuksessa?

Valtavia alue-eroja on, myös asenteissa ja peloissa. Esimiehen ja sitä ylemmän tason ”lupaa” vaaditaan.

5. Miten lasten turvataitoja voisi varhaiskasvatuksessa huomioida paremmin?

Kunnat, joissa taidot on velvoituksen mukaan kirjattu varhaiskasvatussuunnitelmaan, ovat muita pidemmällä. Jos lasten seksuaalikasvatus ei ole organisoitua, sen voisi silti ottaa säännöllisesti huomioon: ”Ei saa halata, jos ei tykkää” ja ”itsensä koskettelu julkisesti ei ole ok vaan omassa rauhassa”. Puhutaan normaaleista käyttäytymissäännöistä: käytöstavoista ja kohteliaisuudesta. Ihanteellista on myös antaa tietoa ja kannustusta vanhemmille kauden alkaessa vanhempainillassa, ettei asia tule lapsen kautta yllätyksenä. Lapset vievät merkityksellistä asiaa eteenpäin aikuisuuteensa.

6. Miten turvataitojen merkitys on muuttunut?

Kehityssuunta on hyvä: Pikku Kakkonenkin on tarttunut asiaan. On näyttöä, että asia on iso ja tärkeä. Taitojen opettamisen pitäisi olla kuitenkin jo pakko, kuten kirjainten, ei suositus. Ne vaikuttavat elämässä yhtä paljon.

7. Mikä merkitys niillä on nykymaailmassa?

Tietoa on, ja kun aikuisilla vielä olisi uskallusta kasvattamiseen. Aikuisella on oltava ymmärrystä valvonnasta ja siitä, miten rauhallisesti ja turvallisesti tilanteita käydään läpi, jotta lapsi voi jatkossakin puhua vanhemmalle.

8. Kuinka digitalisaatio vaikuttaa asiaan?

Jo lapset ovat tekemisissä erilaisten medioitten kanssa. Kaikkeen voidaan piilottaa esimerkiksi aikuisviihdettä. Se ei ole pahaa, mutta ei kuulu taaperolle, jota se voi vahingoittaa.

9. Näkyykö se päiväkoti-ikäisten maailmassa?

Onneksi päiväkodeissa ei ole omien laitteiden käyttöä. Digitalisaatiosta voi etsiä myös hyvän, jota hyödyntää, kuten Väestöliiton tehtävät. Tärkeää on, että tieto olisi lähellä, tarkistettua ja sen lähteet luotettavat. Suosittelen myös THL:ää, mieli.fi:tä ja Nuorten taloa.

10. Miksi keskityt työssäsi yhtenä osa-alueena lasten turva- ja kehontunnetaitoihin?

Aihe on minulle erityisen rakas, sydämen asia, koska seksuaalisuus syntyy lapsuudessa. Täysi-ikäisten asiakkaitteni kanssa usein paikataan puutteita lapsuuden seksuaalikasvatuksessa.

Mari Huistinoja

  • Seksuaaliterapeutti ja auktorisoitu seksuaalineuvoja.
  • Kouluttanut etenkin lähihoitajia lasten turva- ja kehontunnetaidoista.
  • Mielenterveyteen ja päihdetyöhön suuntautunut lähihoitaja sekä nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaaja.
  • Yritys Iloseksi Kokkolassa.

Sinua voisi kiinnostaa myös

Sano se selkokielellä – nämä ovat selkeän kielen ja selkokielen erot

Lähihoitaja on lääkehoidon asiantuntija varhaiskasvatuksessa

Vieraskielinen vanhus vaatii hoitajalta enemmän aikaa