Sano se selkokielellä – nämä ovat selkeän kielen ja selkokielen erot

Hoitajan kannattaa puhua selkokieltä, jos asiakkaalla on vaikeuksia puheen ymmärtämisessä esimerkiksi muistisairauden, vamman tai heikon kielitaidon takia.

Teksti Elina Kujala

Selkokieli ja selkeä kieli eivät ole sama asia, vaikka ne usein sekoitetaan keskenään arkisessa puheessa. Selkokieli on selkeää yleiskieltä helpompi kielimuoto. Jos yleiskieli on liian vaikeaa, selkokieli auttaa ihmistä toimimaan arjessaan, saamaan tietoa, osallistumaan ja hoitamaan asioitaan viranomaisten kanssa. Selkokielestä voivat hyötyä esimerkiksi kehitysvammaiset, muistisairaat, aivovammapotilaat tai suomea vasta opettelevat vieraskieliset. Selkokieltä tarvitsee erilaisista syistä 11–14 prosenttia Suomen väestöstä.

Puhu tavallista arkikieltä ja käytä yleisiä sanoja. Puhu esimerkiksi kaupasta, älä liikkeestä. Kerro, että lääkkeet otetaan illalla, älä ohjeista, että lääkkeet olisi hyvä ottaa illalla siinä seitsemän kahdeksan hujakoilla. Vältä murretta ja slangia, jos et ole varma, että puhekumppanisi ymmärtää niitä. Kapulakielistä viranomaistermistöä ei selkopuheessa kannata käyttää.

Puheen tukena kannattaa käyttää kaikkia mahdollisia keinoja. Kirjoita vaikeita sanoja paperille, käytä kuvakortteja, piirrä, näytä, viito tai esitä, mitä tarkoitat.

Luo rauhallinen ja kiireetön ilmapiiri. Tilanne voi selkokieltä tarvitsevan mielestä tuntua entistäkin hankalammalta, jos hoitajalla on kiire tai ympärillä on liikettä, puheensorinaa, koneiden huminaa ja taustamusiikkia. Puhu rauhallisesti, silloin keskustelukumppanisi saa aikaa ymmärtää ja reagoida puheeseesi. Älä kuitenkaan puhu luonnottoman hitaasti, kohtuuttoman kovalla äänellä tai korostetusti artikuloiden.

Mainos

Hyvä keskustelu on vuorottelevaa. Selkokielinen keskustelu on kohtaamista siinä missä muutkin asiakastapaamiset. Vaikka puhuisitkin hitaasti ja tietoisen selkeästi, vältä luennoimista. Asiakkaalta voi kysyä, ja rohkaista häntä puhumaan ja kannustaa ilmaisemaan, jos hän ei ymmärrä. Näin pitäisi tehdä myös silloin, kun annat ohjeita esimerkiksi jonkin sairauden hoitamisesta tai lääkkeiden käyttämisestä. Jaa tieto moneen osaan. Asiakkaalle ei kannata tarjota liikaa informaatiota yhdellä kertaa.

Älä täytä hiljaista hetkeä puheellasi. Anna puhekumppanillesi aikaa muotoilla asiansa rauhassa. Opettele sietämään sitä, että välillä voi olla hiljaisia hetkiä ja keskustelu etenee hitaaseen tahtiin.

Joskus vieraskieliset toivovat, että keskustelukumppani korjaa heidän kielivirheitään, ja silloin tietenkin voi hyvin korjata. Kannattaa kuitenkin kysyä asiasta suoraan puhujalta ja muistaa, että jatkuva toisen puheen korjaaminen voi tuntua ikävältä.

Selkokielen, niin puhutun kuin kirjoitetun, osaajille on kysyntää. Koulutusta järjestetään jatkuvasti. Palveluiden saavutettavuuteen kiinnitetään yhä enemmän huomiota nykyään ja monet yritykset, yhdistykset ja virastot haluavat tehdä materiaalinsa myös selkokielellä. Selkokielen käyttäminen voi olla elintärkeää onnettomuuksista tai muista kriiseistä viestimisessä. Selkeää kieltä tarvitaan myös, kun annetaan ohjeita sairauden hoitamiseen, haetaan etuuksia tai tehdään sopimuksia. Selkokieli voi olla avuksi myös asiakaspalvelussa ja uusien työntekijöiden perehdytyksessä.

Lähteet: Selkokeskus.fi, Kotus.fi

Sinua voisi kiinnostaa myös

Perushoitaja Lissu Gåsman on sairaalamaailman konkari ja haavojen asiantuntija – ”Painehaavojen ehkäisy on koko haavanhoidon ydin”

Lääkintävahtimestari Jarno Luukkonen: ”Työssä parasta on monipuolisuus”

Lähihoitaja Jenna Luomansuu: ”Asukas sanoi, että sydän on kotona”