Lähihoitaja Erja Lauriala näppäilee kassakaapin tunnusluvun ja esittelee kaapin sisältöä: kymmenittäin valtavankokoisia avainnippuja. Turvapuhelinpalvelussa on Merikarvialla, Porissa ja Ulvilassa yli tuhat asiakasta, joiden luo on päästävä tarvittaessa.
Suurin osa asiakkaista on vanhuksia, mutta joukossa on myös nuorempia, esimerkiksi saattohoitopotilaita.
Turvapuhelin on ranteeseen kiinnitettävä, aktiivisuusrannekkeen näköinen laite, joka mittaa käyttäjän liikkumista ja nukkumista ja hälyttää automaattisesti, jos näissä tapahtuu merkittäviä muutoksia. Laitteella asiakas saa tarvittaessa myös itse yhteyden hoitajiin.
Lauriala ei ehdi kertoa järjestelmästä enempää, kun puhelin soi. Asiakkaan avannepussi on irronnut ja hän tarvitsee apua sen vaihtamiseen.
Oikea avain löytyy hetkessä, ja muutamassa minuutissa Lauriala ja hänen työparinsa Eija Alanen ovat valmiina lähtöön. Asiakkaan luona Porin keskustassa he ovat vartissa.
Alanen kertoo tehneensä lähihoitajan työtä yli 40 vuotta. Nykyiseen työhön hän siirtyi sisätautiosastolta.
– Ehdin jo ajatella, onko minulla enää mitään annettavaa. Nyt jokainen työpäivä on niin erilainen, ettei sellaista enää mieti, hän sanoo.
Avanteen käsittely käy kahdelta lähihoitajalta rutiinilla. Samalla he vaihtavat kuulumisia asiakkaan kanssa. Työharjoittelua suorittava lähihoitajaopiskelija Hans Kyllönen kirjaa tapahtumat tietokoneelle.
Asiakas vaikuttaa tyytyväiseltä. Aikaisemmin avannepussi vaihdettiin neljästi päivässä, nyt avun saa tarvittaessa, eikä iho ehdi ärtyä, hän kertoo.
Lauriala nappaa käteensä mustan muovipussin, johon toimenpiteestä syntyneet jätteet on kerätty.
– Kilautat sitten, jos teipit irtoavat uudestaan, hän huikkaa lähtiessään.
On aika palata takaisin perusturvan toimistoon.
Lähihoitajan itsenäinen työ
Uusia tapoja hoitaa ikääntyvää väestöä tarvitaan koko Suomessa. Kotihoidon asiakasmäärät kasvavat, kun tavoitteena on, että ihmiset pystyisivät asumaan kotona mahdollisimman pitkään ja mahdollisimman itsenäisesti.
Satakunnassa tilannetta pahentaa se, että väestön huoltosuhde on muuta Suomea matalampi eli asukaslukuun suhteutettuna iäkkäitä ihmisiä on enemmän kuin muualla. Alueen asukkaista etenkin yli 85-vuotiaiden osuuden ennakoidaan kasvavan.
Porissa turvapuhelintoiminta on osa laajempaa Akuutti kotikeskusta, johon on yhdistetty erilaisia akuuttitoimintoja ja mobiilipalveluita. Tavoitteena on, että kotihoidon ja hoitokotien työntekijät saavat tarvittaessa nopeasti yhteyden toiseen terveydenhuollon ammattilaiseen.
Akuutti kotikeskus pitää sisällään myös kotiuttamispalvelut, joissa asiakkaat vaihtuvat vieläkin tiuhempaan kuin turvapuhelimessa.
Asiakassuhteet kestävät yleensä korkeintaan viikon, kertoo tiimissä työskentelevä lähihoitaja Raija Eriksson. Työ on itsenäistä ja vaatii lähihoitajalta kykyä sopeutua yllättäviin tilanteisiin.
– Sairaalassa työvälineet ja tehtävät ovat valmiina, kun taas kotikäynnillä on osattava mukautua erilaisiin olosuhteisiin, Eriksson kertoo.
Kotikäynnille lähtiessä ei voi koskaan tietää mitä on vastassa, missä tarvittavat välineet tai vaikkapa asiakkaan lääkkeet ovat.
Kotiuttamistiimissä lähihoitaja arvioi miten asiakas pärjää kotona esimerkiksi leikkauksen tai pitkän sairaalajakson jälkeen, minkälaisia apuvälineitä hän tarvitsee ja mitä kodin turvallisuuden eteen voisi tehdä.
– Kiinnitämme huomiota esimerkiksi siihen, onko asunnossa mattoja tai muuta, johon asiakas saattaisi kompastua tai liukastua.
Merkityksettömän kuuloisilla yksityiskohdilla voi olla valtavan suuri merkitys, mikä Akuutti kotikeskuksessa tiedetään varsin hyvin. Kaatuminen on suurin yksittäinen syy, joka työllistää keskuksen työntekijöitä.
Toisin kuin turvapuhelimessa, kotiuttamistiimissä lähihoitaja tekee kotikäynnit yleensä yksin. Se tuo vastuuta, vaikka tiimissä työskentelevät sairaanhoitajat ja lääkärit ovat tarvittaessa lähihoitajan tukena.
Kotiuttamistiimistä Raija Eriksson siirtyy tarvittaessa työvuoroon turvapuhelimeen, kuten kaikki Akuutti kotikeskuksen lähihoitajat. Työvuorojen kierrättämisellä pidetään huolta, että jokaiseen työvuoroon saadaan tarvittaessa pätevä tekijä.
Pois turhista päivystyskäynneistä
Akuutti kotikeskuksen kaikki toiminnot ovat keväästä asti päivystäneet päivittäin vähintään aamuseitsemästä iltayhdeksään. Samaan aikaan päivystykseen ja päivystyksestä osastolle päätyneiden vanhusten määrä on vähentynyt.
Satakunnan sairaalan päivystysosastolla oli heinäkuun loppuun mennessä ollut lähes 40 prosenttia vähemmän perusturvan asiakkaita kuin samaan aikaan viime vuonna, sanoo Akuutti kotikeskuksen ylilääkäri Katriina Lähteenmäki.
Lähteenmäki kertoo huomanneensa akuuttihoidon ongelmat aikoinaan päivystyslääkärinä työskennellessään. Päivystykseen tuotiin turhan usein ihmisiä, joita ei siellä pystytty auttamaan.
Kotihoidosta ja hoitokodeista kuljetettiin vanhuksia päivystykseen varmuuden vuoksi, kun henkilökunta ei oikein tiennyt mitä muutakaan olisivat voineet tehdä.
Huonokuntoisen vanhuksen, vaikeasti vammaisen tai saattohoidossa olevan ihmisen siirtäminen paikasta toiseen ei hyödytä ketään.
– Huonokuntoisen vanhuksen, vaikeasti vammaisen tai saattohoidossa olevan ihmisen siirtäminen paikasta toiseen ei hyödytä ketään, Lähteenmäki sanoo.
Varsinkin elämän loppuvaiheessa sairaalahoito ja uusien tutkimusten tekeminen eivät paranna elämänlaatua eivätkä vähennä oireita. Päinvastoin pitkät odotusajat ja makuuttaminen sairaalan vieraassa ympäristössä stressaavat ja pahimmillaan romauttavat ihmisen kunnon.
Potilaan arvioinnin ja hoidon tulisi olla sujuvampaa, Lähteenmäki mietti, ja viitisen vuotta sitten Porissa aloitettiin mobiilitoiminnan kokeilu, jossa kiireelliset tutkimukset ja hoidot viedään ihmisten luo. Kotihoidossa tai hoivakodissa työskentelevä ammattilainen tekee tarvittavat mittaukset, ja lääkäri puolestaan arvioi tilanteen puhelimitse, videoyhteyden kautta tai tarvittaessa kotikäynnillä.
Kokonaisuutta on täydentänyt tänä vuonna alkanut combilanssi-kokeilu. Combilanssi on hoitotason ensihoitajan ja mobiilisairaanhoitajan muodostama yksikkö, joka hoitaa kiireettömiä ensihoitotehtäviä sekä suoraan Akuutti kotikeskukseen tulleita tehtäviä.
Yksikkö voi hoitaa potilaan kotona tai kuljettaa hänet suoraan perusturvan osastolle ilman kuormittavaa odotusaikaa päivystyksessä.
Katriina Lähteenmäen mukaan tavoitteena on, että vastaisuudessa kaikki koti- ja ympärivuorokautisen hoidon kiireettömät ensihoitotehtävät eli d-tehtävät koordinoidaan maakunnan sosiaali- ja terveydenhuollon tilannekeskuksesta ja combilanssin toimintaidealla toimivia yksiköitä on useita, kuten Akuutti kotikeskuksiakin.
– Ongelmia ei ratkaista ambulansseja lisäämällä. Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuutta on se, että palvelut viedään ihmisten luo, Katriina Lähteenmäki sanoo.
Samaa toivovat myös Akuutti kotikeskuksen lähihoitajat.
– Eihän se elämä aina niin hääppöistä ole kotonakaan, mutta ilman muuta parempaa kuin laitoksessa, Erja Lauriala kiteyttää.
