Lyhyempi viikko ja pidemmät vuorot: Pitkä työvuoro vähensi hoitajien väsymystä ja toi kaivattua työrauhaa

Kun lähihoitaja Tanja Leivon työvuorot pitenivät, aamuvuorojen jälkeinen väsymys hävisi. Uudet ja luovat ratkaisut ovat sote-alalla tarpeen, sillä kilpailu työntekijöistä on kovaa.

Lähihoitaja Tanja Leivo on tyytyväinen uusiin, pidempiin työvuoroihinsa. Kuva: Anna Autio

Teksti Saija Kivimäki

Miltä kuulostaisi, jos työssä tarvitsisi käydä vain kolmena päivänä viikossa ja palkka pysyisi silti ennallaan? Kun Rinnekodin helsinkiläisessä asumisyksikössä Joutsenvirrassa ehdotettiin uudenlaista työvuorojakoa, työntekijät ottivat sen ilolla vastaan.

– Kun tätä ehdotettiin meille, totesin, että vihdoinkin. Tästä me olemme puhuneet jo vuosia, kertoo palveluyksikön johtaja Piritta Rapakko.

Esihenkilötyön lisäksi Piritta tekee jonkin verran asiakastyötä ja kehuu vuolaasti kokeilua, jossa suurin osa asumisyksikön ohjaajista tekee pääosin 12-tuntisia työpäiviä. Kokonaistyöaika säilyy ennallaan. Pitkien työvuorojen vastapainoksi vapaapäiviä on enemmän. Keskimäärin työpäiviä on viikossa kolme ja vapaapäiviä neljä.

Myös lähihoitaja Tanja Leivo on tyytyväinen. Kun vapaapäiviä on enemmän peräkkäin, töistä ehtii palautua ja irrottautua aivan eri tavalla kuin yhden tai kahden vapaapäivän aikana.

– Olen huomannut, että olen usein virkeämpi kahdentoista tunnin työpäivän jälkeen. Vaikka työt alkavat aamulla samaan aikaan, ennen jouduin lepäämään kotona aamuvuoron jälkeen, että jaksoin loppupäivän.

Suurin osa Joutsenvirran asiakkaista ei kommunikoi puhumalla, joten suoraa palautetta heidän kokemuksistaan on vain vähän. Tanja arvelee kuitenkin, että monille tuo rauhaa, kun sama työntekijä on läsnä päivän toimissa aamusta iltaan. Omakin tekeminen on rennompaa, kun tietää, että on pitkä päivä aikaa tehdä kaikki tarvittava.

– Asiakkaiden kanssa on koko päivä aikaa käytettävissä. Lyhyemmässä vuorossa voi joidenkin tehtävien kanssa tulla kiire, kun ne on saatava valmiiksi ennen työajan päättymistä.

–  Pitkän vuoron jälkeen tulee mietittyä työasioita kotona vähemmän, vaikkapa sellaisia, että unohdin hammastahnatuubin asiakkaan pöydälle, Piritta lisää.

Sijaisten tarve väheni

Diakonissalaitokseen kuuluvassa Rinnekodissa mietittiin tarkkaan, miten uusi työnjako vaikuttaa yksittäiseen työntekijään ja koko työyhteisöön. Työvuorolistaan merkityt ja ennalta sovitut pitkät työvuorot eivät ole työntekijälle niin kuluttavia kuin arjessa tapahtuvat yhtäkkiset tarpeet teettää työntekijällä pitkiä vuoroja, mitä sote-alalla tapahtuu jatkuvasti, Diakonissalaitoksen pääluottamushenkilö Jarkko Koivisto toteaa.

– Henkilöstövaje on paljon isompi riski. Alalla, jossa tuplavuorot ja ylityöt ovat ennemmin sääntö kuin poikkeus, en näe kovin suurena riskinä, että työntekijöillä on halutessaan mahdollisuus vaikuttaa työvuorojen pituuteen ja tehdä ennalta sovitusti pitkiä vuoroja.

Osa työntekijöistä on jopa pyytänyt saada venyttää työpäivää vielä yhdellä tunnilla kolmeentoista. Syy on varsin käytännöllinen: jotta työvuorolistan tunnit tulevat täyteen, 12-tuntisten työpäivien lisäksi on tehtävä muutama ylimääräinen tunti.

Alun perin yli jääviä tunteja kaavailtiin yhdeksi lyhyemmäksi työpäiväksi, jolloin työntekijä voi vaikkapa keskittyä ”paperitöihin, joihin ei koskaan ole riittävästi aikaa”.

Työvuoroissa on joustettu muutoinkin työntekijöiden toiveiden ja tarpeiden mukaan. Tanja Leivo kertoo tehneensä jouluna kahdeksantuntisia päiviä, jotta hän ehti viettää aikaa myös perheen kanssa.

Kokeilu on tähän mennessä osoittanut, että kahdentoista tunnin vuorojärjestelmä vähentää ylityön ja sijaisten palkkaamisen tarvetta, sanoo Jarkko Koivisto.

– Kun listasta jää pois päällekkäinen niin sanottu raportointiaika, resurssia on laskennallisesti enemmän. Yksittäinen poissaolo ei välttämättä enää tarkoita, että tilalle on otettava sijainen. Toisaalta yksikön sisäistä tiedonkulkua on jouduttu kehittämään ja keksimään uusia tapoja, jolla tieto kulkee työvuorojen vaihtuessa.

Tutkimusnäyttö puuttuu

Kahdentoista tunnin työpäiviä on monilla aloilla tehty vuosikausia ja niiden vaikutusta työntekijöiden hyvinvointiin, terveyteen ja turvallisuuteen on myös tutkittu. Työterveyslaitoksen muutaman vuoden takaisessa selvityksessä todettiin, että teollisuudessa 12 tunnin vuorot olivat toimivin ja terveellisin malli. 12-tuntisia vuoroja tekevät työntekijät olivat myös tilanteeseensa huomattavasti tyytyväisempiä kuin kahdeksantuntisia työpäiviä tekevät.

Sote-alalla pitkien työvuorojen vaikutuksista ei vastaavanlaista selvitystä ole tehty, eivätkä toiselta alalta saadut tulokset tietenkään ole yksi yhteen vertailukelpoisia. Yleisesti ottaen on näyttöä siitä, että työmotivaatio paranee, kun työntekijä pääsee itse vaikuttamaan omiin työvuoroihinsa. Toisaalta työntekijän itse valitsemat vuorot eivät aina ole hänen terveytensä kannalta parhaat mahdolliset.

Sosiaali- ja terveysalan työssä pitkiä työvuoroja ei myöskään ole tiettävästi aikaisemmin kokeiltu yhtä laajasti ja järjestelmällisesti kuin Rinnekodeissa. Miksi tähän on ryhdytty vasta nyt? Jarkko Koivisto aloittaa vastauksen syvällä huokaisulla.

– Ala on vahvasti kuntavetoinen, ja julkisella puolella on niin paljon byrokratiaa ja pinttyneitä tapoja, että kun asiat on aina tehty tietyllä tavalla, ei niitä voi lähteä muuttamaan.

Jarkko kertoo ehdottaneensa 12 tunnin työvuorokokeilua aikoinaan jo edelliselle työnantajalleen, mutta ajatus ei tuolloin edennyt eteenpäin. Diakonissalaitoksella tuumasta tartuttiin toimeen nopeasti. Joutsenvirrassa ja kahdessa muussa Rinnekodin asumisyksikössä on paiskottu 12-tuntisia työpäiviä lokakuusta asti. Edellytys oli, että enemmistö yksiköiden työntekijöistä sitoutuu kokeiluun.

Kaikkiin yksiköihin ja kaikille työntekijöille järjestely ei sovi, korostaa Diakonissalaitoksen henkilöstöasiantuntija Tero Kaartinen.

– Ja se on hyvä niin. Ihmisillä on erilaisia elämäntilanteita, ja hyvä työnantaja pystyy reagoimaan muutoksiin. Kun työntekijällä on mahdollisuus valita erilaisista vaihtoehdoista, miten ja milloin työtä tekee, se tukee työssä jaksamista. Se on työnantajalle myös iso rekrytointivaltti.

Kokeilusta pysyvään käytäntöön?

  • Kolmessa Rinnekotien kehitysvammaisten palveluasumisen yksikössä on käynnissä työaikakokeilu, jossa suurin osa työntekijöistä alkoi tehdä tavanomaisten työvuorojen sijaan 12-tuntisia työvuoroja. Pitkiä työvuoroja tekevillä on vähemmän työpäiviä ja enemmän vapaapäiviä. Viikossa työpäiviä on keskimäärin kolme ja vapaapäiviä neljä.
  • Säännöllisiä 12 tunnin työvuoroja tehdään monilla muilla aloilla, mutta sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla ne ovat harvinaisempia. Paikallisesti sopimalla ne ovat kuitenkin mahdollisia.
  • Ehdotus työaikakokeiluun tuli Diakonissalaitoksen superilaiselta pääluottamushenkilöltä Jarkko Koivistolta. Mallia hän on ottanut poliisin valvonta- ja hälytystyöstä.
  • Kokeilu jatkuu kevään ajan. Kokeiluun osallistuvista yksiköistä kerätään palautetta, jonka pohjalta Diakonissalaitos päättää myöhemmin 12 tunnin työpäivien mahdollisesta vakiintumisesta tai laajemmasta käyttöönotosta. Tähänastiset tulokset ovat henkilöstöasiantuntija Tero Kaartisen mukaan lupaavia. Myönteistä palautetta ovat antaneet sekä työntekijät että asiakkaat.

Sinua voisi kiinnostaa myös

Erikoissairaanhoidossa torjutaan vastustuskykyisiä mikrobeja: Suomi on välttänyt monet maailmalla yleiset sairaalabakteerit

Ensimmäinen koltansaamea puhuva mielenterveyshoitaja kohtaa asiakkaat lempeästi, omalla kielellä

Näön heikkeneminen on iso elämänmuutos, joka hankaloittaa arkea: Näin otat ikänäön huomioon